ajankohtaista
Julkaistu |
25.1.2023
LUT – yliopiston dekaani Mari Kallioinen – Mänttäri: Metsäteollisuus on miljoonien mahdollisuuksien tulevaisuuden ala. Ala tarvitsee uusia osaajia
”Metsäteollisuus ei ole auringonlaskun ala, vaan miljoonien mahdollisuuksien tulevaisuuden ala”, sanoo LUT yliopiston dekaani Mari Kallioinen-Mänttäri. ”Mielikuva savupiippujen metsäteollisuudesta on vanha ja se muuttuu uusien puupohjaisten kuluttajatuotteiden kautta. Puupohjainen materiaali on suunnattoman rikasta ja siitä voidaan kehittää viisaalla käytöllä paljon hyvää.”
Metsäala tarvitsee uusia osaajia
Metsäalan suurena tulevaisuuden haasteena Kallioinen-Mänttäri pitää uusien osaajiensaamista alalle. - Me tarvitsemme alalle uusia osaajia ja pyrimme tekemään tunnetuksi uusia metsän tarjoamia mahdollisuuksia. Kun metsäosaamisen kautta voidaan muuttaa maailmaa paremmaksi, olisi hienoa, että nuoremmatkin sukupolvet näkisivät ne mahdollisuudet, mitä meillä Suomen metsissä on.
Julkaistu:
13.12.2022
Puupohjainen uusiutuva tekstiilikuitu uudistaa tekstiilimarkkinat
Suomessa on meneillään useita erilaisiin teknologioihin perustuvia uusiutuvien tekstiilikuitujen kehityshankkeita. –Suomi on johtava uusiutuvien tekstiilikuitujen kehittäjä maailmassa, mikä on erinomainen asia, koska markkinoilla on tilaa kaikille. Toivon, että Suomeen ja pohjoismaihin tulisi tämmöinen tekstiilikuidun valmistajien klusteri, ja saisimme myös langanvalmistajia ja kankaanvalmistajia takaisin Suomeen, sanoo Metsä Groupin innovaatioyhtiön Metsä Springin toimitusjohtaja Niklas von Weymarn.
Metsä Spring ja Kuura -tekstiilejä paperisellusta oli yksi Metsä360 tunnustuspalkinnon finalisteista, joka jaettiin Marjatta ja Eino Kollin säätiön ja LUT yliopiston toimesta jo kolmatta kertaan. Palkinnon tavoitteena on tuoda esiin metsäteollisuuden uusia metsän jalostusarvon nostoon tähtääviä ratkaisuja, tekoja ja innovaatioita.
Julkaistu |
25.11.2022
VIHREÄ KULTAKAUSI - Suomen metsäteollisuuden ennennäkemätön nousu
Vihreä kultakausi avaa näkymän Suomen metsäteollisuuden huippuvuosiin ajalle öljykriisistä (1973) finanssikriisiin (2008). Se on kertomus paperiteollisuuden noususta, kun maailmalla oli kysyntää Suomen yhdelle arvokkaimmista tuotteista, aikakauslehtipaperista. Kehittynyt insinööritaito, korkealuokkaisen aikakauslehtipaperin pitkälle kehittynyt valmistusprosessi ja teknisesti edistykselliset paperikoneet takasivat monimutkaisen tuotteet massatuotannon, jolla riitti vientiä ympäri maailmaa. Paperiteollisuuden hyvä menestys vaikutti merkittävästi suomalaiseen yhteiskuntaan taloudellisesti. Kultakauden jälkeen olemme tilanteessa, jossa arvioidaan uudestaan metsän mahdollisuudet, tavoitteet ja rakenteet. Siihen meillä kirjan kirjoittajien mukaan on hyvät mahdollisuudet.
Arkisto
Kotimaisesta superproteiinista soijan korvaaja eniferBion kehitystyölle Metsä360 palkinto
Biotekniikan startup yritys eniferBio on herättänyt henkiin Suomessa 1970 - luvulla kehitetyn Pekilo-teknologian, jolla voidaan tuottaa erittäin proteiinipitoista jauhetta. - Maailman proteiinin kysynnän on arvioitu kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä, minkä vuoksi tarvitaan nykyistä kestävämpiä tapoja tuottaa vaihtoehtoisia proteiineja, sanoo eniferBio yhtiöntoimitusjohtaja Simo Ellilä.
Hanke palkittiin Marjatta ja Eino Kollin säätiön ja LUT yliopiston jakamalla 30.000 euron suuruisella tämän vuoden Metsä360 tunnustuspalkinnolla. Palkinnon tavoitteena on tuoda esiin metsäteollisuuden uusia metsän jalostusarvon nostoon tähtääviä ratkaisuja, tekoja ja innovaatioita.
Biotekniikan startup eniferBio voitti Metsä360-tunnustuspalkinnon
Voiton toi maailman tehokkain mykoproteiinin valmistusprosessi, jossa voidaan hyödyntää teollisuuden sivujakeita. Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittaman palkinnon arvo on 30 000 euroa. Merkittävä tunnustuspalkinto jaettiin jo kolmatta kertaa. Palkinnon vastaanotti Eniferbion toimitusjohtaja Simo Ellilä.
Voittaja on suomalainen biotekniikan startup, joka kasvattaa bioreaktoreissaan PEKILO®-sienen rihmastoa. Suodatettuna ja kuivattuna siitä syntyy erittäin proteiinipitoista jauhetta. Prosessissa voidaan hyödyntää metsä-, biopolttoaine- ja elintarviketeollisuuden sivujakeita.
Suomen metsävaikuttamisessa parantamisen paikka
Suomalaisessa metsävaikuttamisessa on uuden Metsäteollisuusry:n toimitusjohtajan Paula Lehtomäen mukaan erityisesti aikataulun suhteen parantamisen paikka. ”Jos hallituksessa on vaikeuksia löytää kansallista kantaa, niin sitten juna on saattanut lähteä asemalta, ennen kuin oma paperi on valmiina. Meidän täytyy pystyä kirkastamaan kansallista kantaa, tehdä se aikaisemmassa vaiheessa ja sitten laajalla yhteistyöllä saattaa Suomen kanta Brysseliin ajoissa ja riittävän hyvin.” Paula Lehtomäki sanoo.