Julkaistu |
18.3.2025
Kollin Säätiö ja LUT-yliopisto kutsuvat jo kuudennen kerran peruskoulun 7.–8. luokkien oppilaat osallistumaan Metsä360-nuorisokilpailuun. Kilpailun tavoitteena on innostaa nuoria tutustumaan metsiin, niiden merkitykseen ja mahdollisuuksiin sekä ideoimaan tulevaisuuden ratkaisuja. Osallistuminen on mahdollista yksilönä, pienryhmässä tai koko luokan voimin.
Kilpailussa oppilaiden tehtävänä on luoda enintään viiden minuutin mittainen video, jossa he esittelevät omat ideansa ja havainnollistavat, miten metsäpohjaiset tuotteet näkyvät jokapäiväisessä elämässämme ja kuinka niiden käyttöä voitaisiin laajentaa entisestään. Toivomme osallistujilta videoita, jotka perustuvat toimintaan, taiteeseen, tieteeseen tai tunteisiin – tai parhaassa tapauksessa yhdistävät kaikkia näitä ulottuvuuksia. Videon tulee tuoda esiin uusia ideoita metsien lisäarvon löytämiseksi arjessa.
Julkaistu:
17.3.2025
Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen ei voi nojautua Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston osastopäällikkö Riku Huttusen mukaan pelkästään metsien hiilinielujen kasvattamiseen.
– Tutkimustieto on muuttunut, ja maankäytön hiilinielujen laskenta on epävarmaa. EU:n maankäyttösektorin velvoitteiden täyttäminen on vaikeaa kaikille metsäisille EU-maille ja ilmaston lämpeneminen pahentaa ongelmaa, kun maaperä päästää enemmän hiilidioksidia. Jo lain valmistelussa tiedettiin, että maankäytön päästöjen ja hiilinielujen laskenta on kaikkein epävarmin kohta tavoitteiden saavuttamisessa.
Julkaistu |
7.3.2025
Ilmastolain mukaan hallituksen on hyväksyttävä pitkän välin ilmastosuunnitelma tänä vuonna ja tarkasteltava hiilineutraalisuus- ja päästövähennystavoitteiden toteutumista uuden tieteellisen tiedon pohjalta.
–Hallitus pystyy tarkastelemaan ilmastolakia ilman, että kenenkään tarvitsee peruuttaa mistään aikaisemmista päätöksistä, sanoo MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola.
Mäki-Hakolan mukaan nyt pelotellaan sillä, että Suomi joutuu ostamaan nieluoikeuksia muilta mailta. – En usko, että mitään laskuja on Suomelle tulossa, koska millään maalla ei ole myytävää. Metsämaan päästöjen kasvu ja metsien nielujen aleneminen koskee suurinta osaa, ellei kaikkia maita Euroopassa. On turha pelotella miljardilaskuilla, kun EU joutuu arvioimaan eri maiden laskentamenetelmien yhdenmukaisuutta ja metsille asetettuja tavoitteita uudelleen.