
Julkaistu |
18.9.2026
Ilmastopolitiikka nostaa kustannuksia
Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesosen mukaan EU:n ilmastokomissaarin Wopke Hoekstran Suomen-vierailu osoitti, että komissiossa ymmärretään aikaisempaa paremmin sekä Suomen metsätalouden erityispiirteitä että metsien ja biotalouden taloudellista merkitystä.
–Kun aikaisemmin osa teollisuuden tarvitsemasta puuraaka-aineesta voitiin hankkia Venäjältä, tämä mahdollisuus on poistunut. Muuttunut geopoliittinen tilanne ja sen vaikutukset puumarkkinoihin pitäisi pystyä ottamaan huomioon myös ilmastopolitiikan kokonaisuudessa.
Julkaistu:
8.9.2026
Suomen metsäsektorille tulee luoda viipymättä konkreettisia toimenpiteitä sisältävä vuoteen 2050 tähtäävä strategia. Luken ohjelmajohtaja Mikko Kurttilan mukaan päätavoite on metsäalan uudistumisen tukeminen kansalliset lähtökohdat ja tavoitteet huomioiden.
–Metsäkeskustelu pitäisi siirtää hakkuiden määrästä siihen, mitä puusta Suomessa tehdään, kuinka paljon siitä syntyy arvonlisää ja miten innovaatioista syntyy teollista tuotantoa Suomeen. Tarvitsemme Metsäsektori 2050 -ohjelman selvitäksemme alan globaalissa kilpailussa, pystyäksemme varautumaan EU:n alati muuttuvaan politiikkaan ja purkamaan TKI-toiminnan pullonkauloja, sanoo Kurttila.


Julkaistu |
2.9.2026
Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaaran mukaan Suomessa vallalla ollut korkea ja tiivis kaupunkirakentaminen ei palvele asukkaita eikä ilmastoa. – Kestävä ja ekologinen kaupunkirakentaminen syntyy inhimillisen mittakaavan asuinympäristöstä ja monimuotoisesta kaupunkirakenteesta. Nyt tarvittaisiin kokeiluja, tuotekehitystä ja rohkeutta kyseenalaistaa vakiintuneet toimintamallit.
–Jos yksi kaupunkirakenteen malli määritellään lähtökohtaisesti muita kestävämmäksi, niin samalla unohdetaan energiamurros, rakentamisen materiaalit ja rakennusten elinkaari. Kaupunkisuunnittelussa tiiviydestä on tullut lähes kestävyyden synonyymi.