ajankohtaista
Julkaistu |
21.3.2023
Luonnonvarakeskuksen tutkimuspäällikkö Kari T Korhonen: Metsien monimuotoisuus on monella tapaa parantunut
Puheet metsien hiilinielujen romahtamisesta ovat liioittelua
Valtakunnan metsien inventointiin liittyvän osatutkimuksen mukaan Suomen metsien monimuotoisuus on kehittynyt myönteisesti. - Olennaista on se, että kaikkien seurattavien asioiden suhteen olemme parempaan suuntaan menossa. Keskeisenä mittarina käytettyjen lehtipuiden ja lahopuiden määrä on lisääntynyt, sanoo tutkimusta johtanut Luken tutkimuspäällikkö Kari T Korhonen.
-Puheet hiilinielun romahtamisesta ovat liioittelua. Vaikka metsien kasvu on hidastanut, meillä metsät kasvavat edelleen enemmän kuin sieltä hakataan. Kun puusto vanhenee, kasvu ei jatku entisenkaltaisena. Jos hiilinielujen kasvattamiseksi ruvetaan rajoittamaan hakkuita, puitten kasvu hiipuu, puuston luontainen kuoleminen kasvaa ja ennen pitkää nielu supistuu sen myötä.
Julkaistu:
20.3.2023
Puurakentaminen tulee kaupunkeihin ja korjausrakentamiseen
Keski-Euroopassa puurakentamisen kasvu kaupunkien täydennys- ja korjausrakentamisessa on vahvassa kasvussa. - Me haluamme jatkaa puurakentamisen pitkää historiaa Itävallassa ja tuomme sen takaisin kaupunkeihin, sanoo Itävallan aluetutkimuksen ja kaupunkikehityksen Instituutin professori Christof Schremmer.
-Näen puun käytöllä kaupunkirakentamisessa suuria mahdollisuuksia. Esimerkiksi Wienissä on jopa yli 200 vuotta vanhoja tiilitaloja, joiden kunnostukseen tarvitaan nykyaikaisia materiaaleja ja rakentamisen ratkaisuja, jotka täyttävät energiatehokkuuden ja ilmastotavoitteiden vaateet.
Julkaistu |
13.3.2023
Metsänomistaja Riitta Torikka: Julkisuuden metsävastainen vyörytys syyllistää aiheetta metsänomistajia
Ilmastomuutoksen kustannukset halutaan metsänomistajien maksettaviksi
Monet metsänomistajat ovat valkealalaisen metsänomistaja Riitta Torikan mielestä lannistuneet metsiin kohdistuvasta julkisesta vyörytyksestä. – Jokainen valtamedian uutinen ilmastomuutoksesta, luontokadosta tai monimuotoisuuden haasteista liitetään metsiin. Minusta pitäisi näyttää ilmastoa lämmittäviä hiilikasoja, liikennettä tai luontokatoa aiheuttavaa rakentamista eli ilmastomuutoksen todellisia syyllisiä.
–Metsät eivät lämmitä ilmastoa ja hakkuualueet uudistuvat aina. Miten Ilmasto- ja Luontopaneelien edustajat voivat kaataa ilmastomuutoksen kustannukset metsänomistajien vastuulle ja maksettavaksi, vaikka päästöjä aiheuttavien taakanjakosektoreiden pitäisi parantaa vauhtiaan ilmastotalkoissa, kysyy Torikka.
Arkisto
Suojelu uhkaa lisätä metsätuhoja Keski-Euroopan metsissä Puurakentaminen kasvussa korjausrakentamisessa
Saksan puutuoteteollisuuden pääjohtaja Denny Ohnesorge pitää hyvää metsänhoitoa metsätuhojen torjunnan ja ilmastotavoitteiden kannalta parempana kuin metsänkäytön rajoituksia. - Hyvä metsänhoito, hakkuut ja hiiltä sitova puunjalostus edistävät metsien merkitystä ilmastotoimissa sen sijaan että pyritään rajoittamaan metsien käyttöä. Saksalaiset metsänomistajat kokevat metsän ja puun käytön rajoitusvaatimukset kohtuuttomina tilanteessa, jossa metsätuhot uhkaavat laajoja Keski-Euroopan metsäalueita.
-Saksan metsissä on liikaa tuhoille herkkää kuusipuuta ja nyt pitäisi tehdä tilaa muille puulajeille. Keski – Euroopassa, erityisesti Tsekissä, tapahtuneiden metsätuhojen määrä on suurempi kuin mitä Saksan vuosittaiset hakkuut, muistuttaa Ohnesorge.
Kollin säätiön toiminta vuonna 2022
Vuosi 2022 ei tehnyt poikkeusta kahden edellisen vuoden haastavaan toimintaympäristöön. Juuri kun koronapandemia alkoi hellittää, kävivät pahimmat uhkaskenaariot toteen. Venäjä käynnisti silmittömän hyökkäyksensä Ukrainaan helmikuussa 2022 ja se käynnisti ketjureaktion. Vaikutukset toimintaympäristöön olivat moninaiset. Vakaantuvat näkymät vaihtuivat kertaheitolla sekasorroksi. Pahimmat lamaskenaariot eivät lopulta toteutuneet, mutta taantumaan kuitenkin ajauduttiin. Säätiössä tilanteisiin mukautuvaa ja nopeaan reagointiin pystyvää toimintamallia on rakennettu jo useita vuosia ja siltä osin tulevaan voidaan suhtautua rauhallisesti olosuhteista riippumatta.
Ali Harlin VTT: Uusilla puupohjaisilla tuotteilla miljardien markkinat
EU hankaloittaa fossiilisten korvaamista.
VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin näkee uusissa puupohjaisissa tuotteissa merkittäviä vientimahdollisuuksia ja ilmastohyötyjä. - Tulevaisuudessa nämä uudet tuotteet korvaavat fossiilisia ja niiden tuotanto edellyttää 1,5–3miljardin euron investointia suurbiojalostamoihin. Viennin arvo voi kasvaa useita miljardeja euroja vuodessa.
-Suomelle ei riitä, että olemme raaka-aineen tuottaja, vaan arvoketjun tuotantoa on saatava sidottua tänne mahdollisimman paljon. Haasteena on se, että kuluttajatuotteen valmistuksen tulee olla lähellä kuluttajaa, eli isoja markkinoita.