
Julkaistu |
4.11.2026
Sulapac Oy valmistaa biokomposiittia, joka korvaa perinteistä fossiilipohjaista muovia esimerkiksi pakkauksissa ja kertakäyttötuotteissa. Kansainväliset kosmetiikka-alan luksusbrändit ovat avanneet suomalaisinnovaatiolle maailmanmarkkinat, mutta kasvun tiellä ovat edelleen halpa muovi ja osin ristiriitainen EU-sääntely. Kolme suurinta sijoittajaa ovat jo ulkomailta, mikä herättää kysymyksen suomalaisen osaamisen ja liiketoiminnan pysyvyydestä Suomessa.
Sulapacin kasvun taustalla kansainväliset brändit
Sulapacin markkinointi- ja viestintäjohtaja Noora Nyländenin mukaan yrityksen kilpailuetu perustuu materiaaliteknologiaan, joka yhdistää uusiutuvat raaka-aineet perinteisen muovin kaltaisiin käyttöominaisuuksiin. – Olemme onnistuneet kehittämään materiaalin niin, että se toimii vähintään yhtä hyvin ja aidosti kilpailee alkuperäisen muovimateriaalin kanssa.
Julkaistu:
28.10.2026
Suomalainen Innomost Oy on kehittänyt teknologian, jolla metsäteollisuuden sivuvirtana syntyvästä koivun kuoresta valmistetaan arvokkaita raaka-aineita kosmetiikkaan, pakkauksiin, liimoihin ja teollisuuden pinnoitteisiin. Yhtiön perustaja Sami Selkälä näkee teknologiassa erityisen suuren mahdollisuuden muovien korvaamisessa. – Kansainvälistä kysyntää on jo runsaasti, mutta tuotannon kasvattaminen teolliseen mittakaavaan edellyttää rahoitusta, jota Suomesta on ollut vaikea löytää.


Julkaistu |
15.10.2026
Ennallistamisasetus jättää Suomelle huomattavaa kansallista liikkumavaraa. Sen käyttäminen ratkaistaan luontotyyppien määrittelyssä, kansallisessa ennallistamissuunnitelmassa ja käytännön hallinnossa. EU oikeuteen erikoistunut oikeustieteen tohtori Tuomas Pöysti korostaa erityisesti ekologisten perusteiden ensisijaisuutta luontotyyppien määrittelyn lähtökohtana, maanomistajien oikeusturvaa sekä riskiä siitä, että epäselvät määrittelyt alkavat vaikuttaa puukauppaan ja maankäyttöön jo ennen varsinaisia oikeudellisia rajoituksia.