ajankohtaista

Ympäristönsuojelun professori emer. Pekka Kaupin mukaan Suomen metsien merkitys ilmastotavoitteiden kannalta nähdään keskustelussa liian suurena. – Mitä enemmän käytämme uusiutuvaa puuta kestävällä, fiksulla ja pitkäjänteisellä tavalla, sen parempi ilmastolle. Nyt uskotellaan, että metsille tulisi asettaa hakkuurajoituksia ja puun käytön vähentäminen pelastaisi ilmaston. On tärkeämpää, että kaikkialla maailmassa keskitytään siihen, miten fossiilipohjaista järjestelmää voidaan purkaa.

”Melkein unohtuu, ettei Suomen metsätalous aiheuta ilmastonmuutosta, ei liioin metsätalous muissakaan Pohjoismaissa”, sanoo Kauppi.

Metsiä ei pidä arvostaa yksipuolisesti vain hiilinieluna. Vaikka puuvarojen paisuttaminen on lyhyellä aikavälillä halvempaa kuin fossiilisista polttoaineista luopuminen, lasku tulee Kaupin mukaan myöhemmin. –Ilmasto-ongelma on meillä edessä pitkään.  Siksi metsäsektorille on asetettava pitkän aikavälin tavoitteet.

Ydinkysymys on metsäkato

Kauppi muistuttaa, että Euroopassa metsät elpyvät, hiilinielu toimii ja puusto karttuu. Nämä metsät eivät kuormita ilmakehää. Toisin on siellä, missä tapahtuu metsäkatoa. Muun muassa Kauko-Idässä, latinalaisessa Amerikassa ja eräissä Afrikan maissa tilanne on synkkä ja monin paikoin ponnistellaan lujasti metsäkadon lopettamiseksi.

Maailman väestö kasvaa edelleen. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet viitoittavat tien, mitä voimme ympäristönsuojelun puolesta tehdä. Suomalaista metsäalan osaamista ja asiantuntemusta tulee levittää sinne, missä on metsäkatoa ja vakavia ongelmia.

Suomessa käytävä metsäkeskustelu on Kaupin mukaan hajanaista ja sekavaa. Nyt puhutaan yksipuolisesti metsistä hiilinielujen näkökulmasta, vaikka omat metsämme eivät ole syypää ilmaston lämpenemiseen.

Metsäteollisuus on tärkeää

Metsällä on uusiutumiskykyä. Puusta tehdään tärkeitä tuotteita jokapäiväiseen elämäämme. Osittain nämä tuotteet voivat korvata ilmastolle haitallisia fossiilisia polttoaineita ja uusiutumattomia raaka-aineita. - Metsän kasvu on ikiliikkuja niin kauan kuin aurinko paistaa.  Hyvällä metsänhoidolla voimme edistää puuvarojen uusiutumista ja metsien terveyttä.

–Jostakin syystä tieteidenvälinen, poikkitieteellinen ympäristöajattelu ei ole hirmuisesti pinnalla. Jokainen tutkija tuntuu ajattelevan, että juuri asia, vaikka suppeakin, mitä itse tutkin, on tärkeintä, ja sitä haluan korostaa.

Metsäkeskustelun polarisoituminen tulee esiin erityisesti mediassa ja somealustoilla. – Kun ennen keskustelua käytiin kansallisesti, nyt uusi asia on EU, joka tuottaa metsiin vaikuttavia aloitteita. Ongelmaksi on tullut se, että EU on tehnyt aloitteita, joissa metsät ovat ensi sijassa vain ilmastopolitiikan pelinappula, sanoo Kauppi.

Suomalainen metsätalous on Kaupin mukaan kokonaisuudessaan toimiva järjestelmä. – Puusto karttuu ja kasvaa, metsien suojelua edistetään, teollisuus toimii ja uusia innovaatiota kehitetään. Metsien ja puuta jalostavan teollisuuden tilanne on julkista keskustelua paljon parempi.

Markku Laukkanen

markku.laukkanen@audiomedia.fi

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös   www.puussaontulevaisuus.fi ja https://www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.

Lisätietoja: Pekka Kauppi, pekka.kauppi@helsinki.fi

‍