ajankohtaista

Vaikutukset puutteellisesti arvioitu

Luken tutkimusylijohtajan Antti Asikaisen mukaan EU:n ennallistamisasetus tulee ohjaamaan Suomen metsäsektorin tulevaisuutta merkittävästi. – Vaikka ennallistamisen tavoitteet liittyvät luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen ja ekosysteemien kestävyyden parantamiseen, sen taloudelliset vaikutukset ovat poikkeuksellisen merkittäviä ja osin puutteellisesti arvioituja.

–Ennallistamisen mittakaava, kohdentuminen ja toteutustavat määrittävät pitkälti sen, millaiseksi metsäsektorin taloudellinen merkitys tulevina vuosikymmeninä muodostuu.

Metsäbiotalouden tiedepaneelin puheenjohtajana toimivan Asikaisen mukaan talousvaikutusten kannalta suurin vaikutus seuraa ennallistettavasta pinta-alasta. – Tutkimus- ja skenaariolaskelmat osoittavat, että talousvaikutukset kiihtyvät nopeasti, jos ennallistaminen laajenee jopa noin 2,5–2,7 miljoonaan hehtaariin.

Metsäsektorin arvonlisään miljardiluokan menetys

Metsäsektorin arvonlisän menetys on Asikaisen mukaan seurausta puun saatavuuden vähenemisestä. – Kun merkittävä osa metsäpinta-alasta siirtyy pois talouskäytöstä tai sen käyttöä rajoitetaan, puunjalostuksen volyymi pienenee.

–Arvonlisä voi pienentyä vuositasolla jopa 1,5–2 miljardia euroa. Kyse ei ole kertaluonteisesta vaikutuksesta, vaan pysyvästä vuosittaisesta menetyksestä. Vuotuinen työllisyys vähenisi metsäsektorilla 4 200–10 600 henkilöllä, ja koko taloudessa kerrannaisvaikutuksineen 9 000–22 800 henkilöllä.

Kun metsäsektorin vaikutukset ulottuvat laajalle kansantalouteen, arvonlisän lasku vaikuttaa myös työllisyyteen, kuljetusketjuihin ja alueelliseen talouteen. – Ennallistamisen vaikutukset voivat näkyä jopa useiden miljardien eurojen vuosittaisina menetyksinä, kun huomioidaan suorat ja välilliset vaikutukset. Tämä vastaa merkittävää osuutta koko bruttokansantuotteesta ja heikentää Suomen kilpailukykyä erityisesti suhteessa maihin, joissa vastaavia rajoitteita ei ole, muistuttaa Asikainen.

–Metsäsektorille laaja ennallistaminen merkitsee raaka-aineen saatavuuden heikkenemistä, hakkuiden vähentämisen kielteisiä vaikutuksia paikallistalouksiin ja sen myötä pahimmillaan teollisuuden kapasiteetin sulkemiseen ja investointien siirtymiseen muihin maihin.

Ennallistamisen kohdentaminen ratkaisee vaikutusten suuruuden

Asikainen muistuttaa, että ennallistamisen talousvaikutukset ovat huomattavasti pienempiä, jos toimet kohdistuvat heikkotuottoisiin kohteisiin, kuten karuihin ojitettuihin soihin. – Sen sijaan talousmetsiin kohdistuvat toimet vaikuttavat suoraan puunhankintaan ja teolliseen käyttöön.

–Jos ennallistaminen tarkoittaa käytännössä pysyvää poistumista puuntuotannosta tai merkittäviä hakkuurajoituksia, vaikutukset ovat huomattavasti suuremmat kuin tilanteessa, jossa metsien käyttö jatkuu rajoitetusti. Taloudellisten riskien hallitsemiseksi ennallistamisen toteutuksessa korostuu kohdentamisen merkitys.

Tutkimusnäyttö tukee Asikaisen mukaan toimien suuntaamista ensisijaisesti uhanalaisimpiin luontotyyppeihin ja ennallistamisen vaiheittaista toteuttamista. – Näin voidaan mahdollistaa vaikutusten seuranta ja tarvittaessa toteuttaa korjaavat toimenpiteet. Samalla se vähentää taloudelliset vaikutusten hallitsematonta riskiä. Nykyisessä tilanteessa keskeinen haaste on tiedon puute ja epävarmuus. Ilman kattavia vaikutusarvioita päätöksenteko perustuu osin vajavaiseen tietoon, mikä lisää riskiä epätasapainoisiin ratkaisuihin.

Puutteelliset vaikutusarviot lisäävät metsäpolitiikan poliittista jännitettä

EU:n ennallistamisasetuksen valmistelussa ei ole Asikaisen mukaan tehty kattavia jäsenvaltiokohtaisia talousvaikutusten arvioita. – Ongelma syntyy siitä, että arviointi on keskittynyt lähinnä suoriin ennallistamiskustannuksiin, mutta laajemmat taloudelliset seuraukset kansantalouksiin ja metsäsektorille ovat jääneet tarkastelun ulkopuolelle.

–Tämä luo merkittävää epävarmuutta päätöksentekoon. Metsävaltaisille maille, kuten Suomelle, vaikutukset voivat olla huomattavasti suuremmat kuin Keski-Euroopan maissa, joissa metsien taloudellinen rooli on erilainen.

Asikaisen mukaan ennallistaminen voi toimia käytännössä myös epäsuorana keinona rajoittaa hakkuita. – Tämä lisää poliittista jännitettä, sillä tavoitteet luonnon monimuotoisuuden lisäämisestä ja taloudellisen toiminnan turvaamisesta ovat osin ristiriidassa keskenään. Ennallistamiskysymys kärjistää metsäkeskustelua jo nyt ja vaikeuttaa pitkäjänteisen metsäpolitiikan rakentamista.

Investoinnit eivät yksin ratkaise ongelmaa

Metsäbiotalouden uusien korkean arvonlisän tuotteiden kehittämiseen teolliseen tuotantoon ja tuotteiksi markkinoille liittyy Asikaisen mukaan epärealistisia odotuksia. – Uudet puupohjaiset tuotteet voivat kompensoida ennallistamisen aiheuttamia menetyksiä ja fossiilisia tuotteita. Käytännössä tämä ei kuitenkaan ole realistinen ratkaisu lyhyellä tai edes keskipitkällä aikavälillä.

–Vaikka investointeja lisättäisiin merkittävästi, uusien korkean jalostusarvon tuotteiden, kuten ligniinipohjaisten materiaalien tai tekstiilikuitujen, teollinen skaalaaminen vie aikaa. Lisäksi historiallinen investointitaso ei viittaa siihen, että tarvittava useiden miljardien vuosittainen investointitahti olisi realistista tästä eteenpäin.

Keskeisenä ongelma Asikainen näkee sen, että uudet tuotteet eivät korvaa suurten volyymien tuotteita riittävän nopeasti. – Metsäteollisuuden arvonlisä syntyy edelleen merkittävältä osin volyymituotteista, kuten sellusta ja kartongista. Kun volyymi pienenee, myös kokonaisarvonlisä laskee, vaikka yksikkökohtainen arvo kasvaisi.

–Metsäsektorin näkökulmasta ratkaisevaa on löytää ennallistamiseen tasapaino, jossa luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen voidaan yhdistää taloudellisesti kestävään metsien käyttöön. Tämä edellyttää sekä kestävää kansallista strategiaa että aktiivista vaikuttamista EU-tasolla, muistuttaa Asikainen.

Lainsäädännön arviointineuvosto vaatii täsmennyksiä ennallistamisen vaikutuksista

Lainsäädännön arviointineuvosto on antanut lausunnon luonnonsuojelulain esitysluonnoksesta, jolla säädetään ennallistamista koskevan EU-asetuksen toimeenpanoa kansallisesti. Arviointineuvosto kiinnittää huomiota siihen, että ennallistamisen vaikutusten arviointia tulisi täydentää ja kuvata seikkaperäisemmin, millaisia hyötyjä ennallistamisella tavoitellaan ja mitä konkreettisia toimenpiteitä tehdään.

Lakiesityksessä tulee arviointineuvoston mukaan kuvata millaisiin metsiin, sisävesiin ja turvemaihin ennallistaminen mahdollisesti kohdistuisi ja miten nämä kohteet jakautuisivat maantieteellisesti. Lisäksi esityksessä tulee esittää arvio siitä, miten ennallistamis-toimenpiteitä rahoitettaisiin ja miten suuri osuus tästä tulisi valtion ja kuntien katettavaksi.

Komission alkuperäisessä ennallistamisasetusehdotuksessa Suomen ennallistamiskustannukset olisivat noin 930 miljoonaa euroa vuodessa. Noin puolet kustannuksista syntyisi sisävesien tilan parantamisesta, noin viidennes metsien tilan parantamisesta ja hieman alle viidennes turvemaiden ennallistamisesta.

Esityksessä tulee arviointineuvoston mukaan käsitellä, miten kansallista liikkumavaraa on tarkoitus käyttää ennallistamisasetuksen toimeenpanossa. Lisäksi esityksessä tulee tarkentaa esityksen alueellisia vaikutuksia esimerkiksi eri elinkeinojen harjoittamiselle.

Lähde: https://valtioneuvosto.fi/arviointineuvosto/lausunnot

Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi

Yhteyshenkilöt

Antti Asikainen, antti.asikainen@luke.fi

Tietoja julkaisijasta

Tämä journalistisin perustein laadittu artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –artikkelisarjaa. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätaloutta käsittelevistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön www.mmsaatio.fi –sivuilla.

‍