ajankohtaista

Ilmastopaneelin vaatimat hakkuiden vähentämistoimet toisivat miljardimenetykset vienti- ja verotuloihin. –Suomen talouden kasvutavoitteille tämä olisi erittäin haitallista, kun tarvitsemme lisää vientiä, työpaikkoja ja verotuloja julkisen talouden tasapainottamiseksi. Kun Suomen talous ei ole kasvanut lähes 20 vuoteen, nyt tarvitaan kasvutoimia, lisää vientiä ja työpaikkoja, sanoo selvityksen tekijä VTT Pasi Holm.

Holmin mukaan ilmastotavoitteen nimissä vaaditut hakkuurajoitukset heikentäisivät talouden kasvutavoitteita, kilpailukykyä, vähentäisivät työpaikkoja ja aiheuttaisivat hakkuuvuodon Suomesta ulos. – Seuraukset näkyisivät nopeasti erityisesti sahateollisuudessa, missä henkilötyövuodet vähenisivät sahateollisuudessa suoraan ja välillisesti tuhansilla.

–Hallitus joutuu katsomaan asiaa talouden kasvun, vientiteollisen kilpailukyvyn ja omaisuuden suojan kannalta. En kuitenkaan usko, että poliittisilla päätöksillä lähdetään rajoittamaan hakkuita, mikä olisi vastoin kasvutavoitteita. Kun politiikassa on vaikea perua tehtyjä päätöksiä, paljon helpompi on perustella tavoitteiden siirtämistä.

Holmin mukaan ulkomailla toimintoja omaavat metsäteollisuuden yritykset kuten UPM pääsevät globaalissa kauppasodan tilanteessa ja tulleista helpommalla kuin ensi sijassa kotimaassa toimivat alan yritykset, kuten sahalaitokset.

Rajoitukset osuisivat kovimmin sahateollisuuteen

Sahateollisuuden tilaaman selvityksen mukaan metsähakkuiden rajoittaminen nykyisestä runsaasta 70 miljoonasta kuutiometristä noin 55 miljoonaan kuutiometriin laskisivat seuraavan kymmenen vuoden aikana puunmyyntituloja 6,0 miljardilla eurolla, valtion tuloja 5,5 miljardilla eurolla ja yritysten maksamia palkkoja 7,5 miljardilla eurolla.

–Suomen hiilineutraaliustavoitteeseen voitaisiin päästä vuonna 2035, jos metsätaloutta ja sahateollisuutta ajettaisiin alas. Talous- ja työllisyysvaikutukset olisivat kuitenkin hyvin negatiiviset. Puutuotteiden globaaliin kysyntään hakkuurajoituksilla ei olisi vaikutusta, vaan Suomesta tulisi hakkuuvuotoa muihin maihin, sanoo selvityksen tilanneen Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto.

Vaadittujen hakkuurajoitusten mukainen hakkuiden väheneminen vastaisi vuosittain noin 15 teollisen mittakaavan sahan puunkäyttömäärää, noin 800 metsäkoneen vuotuista tuotantoa ja noin 250 000 puutavara-autokuljetusta.

Vakavia talous- ja työllisyysvaikutuksia metsätaloudesta eläviin maakuntiin

Taloustutkimuksen tutkimusjohtajana ja Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtajana aiemmin toimineen Holmin mukaan ilmastopolitiikan vaakakupissa pitää olla toisena punnuksena ilmastotavoitteet ja toisena työpaikat ja talouskasvu. – Vaikka ne ovat yhtä relevantteja, julkisessa keskustelussa ilmastotavoitteiden talous- ja työllisyysvaikutuksista vaietaan.  

–Esimerkiksi Itä-Suomessa ei ole juuri muita kasvun eväitä kuin metsätalous, jota ei tulisi sen alasajolla kampittaa. Metsätalous edustaa meille myös huoltovarmuutta ja rajaseuduilla sillä on myös turvallisuusulottuvuus.

Kaupunkilaismetsänomistaja ei Holmin mielestä aina muista, miten paljon talousmerkityksen lisäksi puunkorjuu, hankinta ja kuljetukset työllistävät ihmisiä maakunnissa. – Ennen kuin puu on tehtaan tai sahan pihassa, sen eteen on tehty paljon duunia. Kun metsäsektori työllistää suoraan 50 tuhatta ihmistä, nämä muut sitä palvelevat eri toimialanimikkeiden palvelut tulevat sen päälle. Jos tähän arvoketjuun puututaan, sen kertautuva vaikutus näkyy erityisesti metsätalouden kannalta keskeisissä maakunnissa.

–Vaikka Suomi päättäisi vähentää hakkuita, ei maailmassa rakentaminen tai puupohjaisten tuotteiden kulutus vähene. Hakkuut ja puunjalostus siirtyvät vain muihin maihin, josta seuraa hakkuuvuotoa ja menetys voi jäädä pysyväksi. Jos teollisuudelle tuodaan raakapuuta ulkomailta, miksi se olisi hyväksyttävämpää kuin oman puun käyttö, kun ilmastotavoite on globaali. Ei pidä olettaa, että joku muu maa täyttää tavoitteet paremmin kuin Suomi, muistuttaa Holm.

Metsätalouden rajoittamisesta yhtyeiskunnan toimin Holm mainitsee esimerkkinä Yhdysvaltojen Kalifornian osavaltion, joka päätti ennallistaa metsät ja lopettaa metsätalouden. – Jopa 20 tuhatta ihmistä menetti työpaikkansa tehtaiden sulkemisen ja metsätalouden lopettamisen seurauksena. Nyt metsätalouden varassa eläneet kylät ovat tyhjentyneet ja hoitamattomat metsät ovat äärimmäisen herkkiä tuhoisille metsäpaloille, kuten olemme nähneet.

Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi

Yhteyshenkilöt; Pasi Holm, 050 - 374 7462

Lisätietoja julkaisijasta

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.

‍