ajankohtaista

Kannattaako ilmastotavoitteita sitoa metsiin

Stora Enson metsädivisioonan ja yhtiön Suomen maajohtaja Tuomas Hallenbergin mukaan erityisesti LULUCF-asetuksen myötä EU:n ilmasto- ja metsätavoitteet ovat tuoneet lisää painetta metsänielujen rooliin.

–On muistettava, että metsien puusto on edelleen positiivinen nielu. Maaperäpäästöt ja puustonielut tulisi erottaa keskustelussa. Nyt ilmastotavoitteiden uhkaksi koetaan maaperän päästöt, joiden mittauksia tehdään jäsenmaissa eri menetelmin.

Kun eri jäsenmaissa maaperän päästöjä mitataan eri tavoin, mittaustulokset eivät Hallenbergin mukaan ole täysin yhdenvertaisia. – Metsien maaperä on herkkä luonnon vaihteluille, kuten metsätuhoille ja metsäpaloille.  Esimerkiksi Saksan metsien kyky täyttää nielutavoitteita on romahtanut kirjanpainajatuhojen myötä. Metsäpalot ja talven pituus vaikuttavat myös maaperän päästöihin.

–Kun metsät ja maaperä ovat ulkoisille tekijöille näin herkkiä, kannattaako vahvoja ilmastotavoitteita sitoa nykyisellä painotuksella niihin. Uhkakuvien luomisen sijaan voimme toimia aktiivisesti edistämällä hyvää metsänhoitoa, tekemällä kylvöt ja istutukset valikoidulla materiaalilla, lannoitukset, harvennukset ja taimikonhoidot oikea-aikaisesti, mikä turvaa tulevaisuuden hiilinieluja puustoa kasvattaen.

Hallenberg korostaa, että kun metsiä hyödynnetään uusiutuvien ja kierrätettävien tuotteiden valmistamiseen, ne korvaavat esimerkiksi paljon päästöjä aiheuttavia materiaaleja kuten muovia ja terästä.  – Ensisijaisen tärkeää on vähentää fossiilisia päästöjä riittävän kunnianhimoisesti.

Metsäsektorin talousvaikutukset jäämässä ympäristötavoitteiden varjoon

Hallenberg näkee Suomen metsäkeskustelun liittyvän laajempaan keskusteluun luonnonvarojen käytön oikeutuksesta ja kyseenalaistamisesta. – Vaikka se koskee kaikkia luonnonvaroja, metsät ovat nousset näkyvään rooliin erityisesti Suomessa. Metsäsektorin taloudelliset ja työllisyysvaikutukset ovat jäämässä ympäristönäkökulmien varjoon.

–Esimerkiksi vaadittujen hakkuurajoitusten taloudelliset vaikutukset olisivat merkittäviä. Metsäsektorin supistumisen aluetalousvaikutukset näkyisivät kantorahatuloissa, kuljetusketjuissa ja sahoilla.  Ympäristön kannalta ei ole toivottavaa, että meiltä tapahtuisi hakkuuvuotoa maihin, joissa metsänhoito ei ole samalla tasolla kuin Suomessa.

Hallenbergin mukaan metsien talouteen, työllisyyteen, ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvät tavoitteet eivät ole toisiaan poissulkevia tavoitteita, vaan ne voidaan yhdistää.

–Kun edellisen EU:n komission aikana metsät nousivat vahvasti osaksi ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa, uskon metsäteollisuuden talous- ja kilpailukykyulottuvuuden vahvistuvan uuden komission agendalla tilannetta tasapainottaen.  

Puuta riittää uusiin investointeihin

Vaikka huoli puuraaka-aineen riittävyydestä ei ole kadonnut, Hallenberg näkee raaka-aineen saannin tulevaisuudessa myös uusien investointien kannalta kestävänä.

–Runsaan kymmenen vuoden aikana olemme investoineet Suomeen kolme miljardia euroa, mutta puun käyttömme ei ole merkittävästi lisääntynyt. Raaka-aineen käyttöhyötysuhde on parantanut. Kun joissakin tuotteissa olemme vähentäneet raaka-aineen käytön merkittävästi, tuotekehityksen ansiosta teemme vähemmästä enemmän.

Hallenberg huomauttaa, että Suomen metsien puustopääoma on suurempi kuin koskaan. – Kasvu on runsaat yli 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, kun hakkuut ovat olleet enintään noin 75 miljoonan tasolla. Me tarkastelemme puuhuoltoa Itämeren alueella kokonaisuutena. Jos saatavuus yhdellä alueella heikkenee, meillä on vaihtoehtoja.

Uusia puupohjaisia tuotteita tulossa teolliseen valmistukseen

Kun metsäteollisuudelta odotetaan fossiilisia korvaavia uusia tuotteita, Hallenbergin mukaan niiden skaalaaminen teolliseen tuotantoon vie aikaa. – Esimerkiksi ligniinipohjaiset kemikaalit ja uusiutuvat pakkausmateriaalit ovat kypsiä markkinoille, Joustava, styroksin kaltainen pakkausvaahto on kehitetty korvaamaan fossiilisia vaihtoehtoja. Uusien tuotteiden kehitys vaatii pitkäjänteisyyttä, markkinan hyväksyntää ja tuotannon skaalausta.

–Kartonkituotteet ovat jo nyt pitkälle jalostettuja, ja kysyntä kasvaa verkkokaupan sekä kuluttajapakkausten lisääntyessä. Pakkauskartonki on teknisesti erittäin vaativa tuotekategoria. Siinä yhdistyvät useat erilaiset sellut, pinnoitteet ja kestävyysvaatimukset, sanoo Hallenberg.

Stora Enso käynnisti tänä vuonna Oulussa uuden kuluttajapakkauskartongin tuotantolinjan, jossa tuotetaan elintarvike-, juoma- ja hygieniapakkauksia. – Sellu ja kartonki ovat osa tuotekehitystä, josta kehitetään esimerkiksi uusiutuvia kuluttajatuotteita. Tulevaisuudessa uusia teknologioita voidaan esimerkiksi lisensoida niin, että kuluttajatuotteita voidaan valmistaa lähellä asiakasta.

Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi

Yhteyshenkilöt

Tuomas Hallenberg, tuomas.hallenberg@storaenso.com

Lisätietoa julkaisijasta

Tämä journalistisin perustein laadittu artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –artikkelisarjaa. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätaloutta käsittelevistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön www.mmsaatio.fi –sivuilla.

‍