ajankohtaista

Tavoitteena estää laajojen metsätuhojen leviäminen Suomeen

Kasvavien metsätuhojen laajenemisen ehkäisemiseksi on Suomen Metsäkeskus käynnistänyt metsätuhojen satelliitti- ja ilmakuvamonitoroinnin. –Viime vuosina erityisesti hyönteistuhojen, kuten kirjanpainajahyönteisen leviäminen on ollut nopeaa. Kun niiden aiheuttamat vahingot ovat suuria, perinteisen valvonnan rinnalle tarvitaan ajantasaista tietoa, mikä mahdollistaa metsätuhojen havainnoinnin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sanoo projektipäällikkö Lauri Haataja.

–Perinteinen valvonta ja kenttätyö ovat jääneet toisinaan riittämättömiksi, erityisesti kun metsätuhoja esiintyy laajoilla alueilla ja maanomistajat eivät ole paikalla valvomassa metsiään. Satelliittikuvien ja ilmakuvien käyttö metsätuhojen monitoroinnissa on noussut uudeksi, tehokkaaksi työkaluksi.

Kun Keski-Euroopassa ja Ruotsissa kirjanpainaja on aiheuttanut jo kymmenien miljoonien kuutioiden metsätuhot, ei tätä epidemiaa haluta Haatajan mukaan Suomeen. – Tavoitteena on estää tuhot ennen niiden laajentumista massiivisiksi katastrofeiksi, kuten on nähty Keski-Euroopassa.

– Kirjanpainaja iskee ensimmäiseksi heikentyneisiin puihin. Kun niiden parveilu on kovaa, niin heikentyneiden kuusien tai tuulenkaatojen lisäksi ne iskevät jopa terveisiin puihin. Kun ne voivat räjähtää nopeasti isollekin alueelle, me yritämme saada ne kiinni seurannalla ajoissa.

–Trendi näyttää, että kirjanpainaja lisääntyy Suomessa. Nyt kun on ollut viileä ja sateinen kevät ja kesä, tämä vuosi voi olla maltillisempi. Kuivat kesät peräkkäin saattavat ryöpsäyttää leviämisen nopeastikin käyntiin.

Haatajan mukaan satelliittiseuranta on ennaltaehkäisevää työtä, minkä perusteella metsänomistajat saavat ajantasaista tietoa metsiensä tilasta. – Metsänomistajille suunnattavalla tiedottamisella esimerkiksi kuolleiden puiden määrästä aktivoimme heitä seuraamaan metsien terveydentilaa.

Satelliittikuvat ohjaavat metsätuhojen riskialueille

Kun Suomessa on yhä enemmän etämetsänomistajia, Haatajan mukaan tiedon tuottamisen tarve metsien terveydentilan on kasvanut.  – Kun metsät ovat kaukana, ei tule seurattua puiden kuntoa. Satelliittikuvien käyttö mahdollistaa laajojen alueiden kattavan valvonnan ilman, että metsänomistajan tarvitsee itse kiertää jokaista metsäpalstaa. Tämä on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa etämetsänomistus kasvaa ja monet metsänomistajat eivät asu lähellä metsiään.

– Ilmakuvista saatujen havaintojen ja satelliittikuvien avulla voidaan tehokkaasti tunnistaa kuolleet puut ja ohjata metsänomistajia kiinnittämään huomiota riskialttiisiin alueisiin. Kuvilla voidaan luoda paikkatietoihin perustuva kartta, joka visualisoi metsän terveydentilan.

Kartta ja sen pohjalta saadut tiedot toimitetaan Haatajan mukaan metsänomistajille Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelun kautta, jossa he voivat tarkastella omia metsiään ja ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin. – Metsänomistajille annetaan ohjeita siitä, kuinka tarkastella metsänsä tilaa ja mitä tehdä, jos metsätuhojen merkkejä löytyy.

Tietoa metsistä puolen metrin tarkkuudella

Metsäkeskuksen yhteistyökumppanit kuten KOKO Forest Oy ja Sitowise Oy suorittavat satelliittikuvien analysoinnin.  – Kuvista syntyy pisteaineisto, joka näyttää tarkalleen missä kuolleet puut sijaitsevat. Tämä pisteaineisto viedään Metsäkeskuksen järjestelmiin, ja metsänomistajat saavat tiedon omien metsien mahdollisista riskeistä.

–Satelliittikuvaus perustuu Planet Labsin SkySatin tuottamaan tarkkoihin puolen metrin resoluution kuviin. Tämä mahdollistaa metsän terveydentilan tarkastelun yksityiskohtaisesti ja tarjoaa myös mahdollisuuden eristää katvealueet, jotka ilmakuvista saattavat jäädä huomaamatta. Näin ollen metsätuhojen tarkastelu on laajempaa ja tarkempaa kuin aikaisemmin.

Vaikka satelliittipohjainen metsätuhojen seuranta on uusi ja innovatiivinen käytäntö Suomessa, Saksassa, Tšekissä ja Itävallassa on käytetty satelliitteja metsätuhojen seurantaan. – Niiden resoluutio on ollut huomattavasti karkeampi kuin Suomessa käytettävät menetelmät. Suomen metsätuhojen monitorointihanke soveltuu pienimuotoisempaan ja tarkempaan seurantaan.

–Vaikka satelliittikuvien käyttö tuo merkittäviä etuja metsätuhojen monitoroinnissa, tuhon tarkka tunnistaminen ja sen erottaminen muista metsän ilmiöistä voi olla hankalaa. Lisäksi satelliittikuvaus ei pysty suoraan määrittämään tuhon syytä, joten se jää osaksi laajempaa paikalliseen kenttätyöhön perustuvaa valvontaa.

Haatajan mukaan tulevaisuudessa satelliittiteknologian kehittyessä ja datan käsittelyn tarkkuuden parantuessa voidaan odottaa entistä nopeampaa reagointia metsätuhoihin. – On mahdollista, että satelliittikuvien käyttö laajenee koskemaan entistä suurempia alueita ja syventyy entisestään metsätuhojen monimuotoisuuteen, kuten tuulen kaatamiin puihin, juurikääpään ja muihin luonnonilmiöihin.

‍

Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi

‍

Yhteyshenkilöt

Lauri Haataja, lauri.haataja@metsakeskus.fi

‍

Lisätietoja julkaisijasta

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.

‍