ajankohtaista

Opas metsänomistajaperheiden metsäkeskusteluun

Yksi Metsämuseo Luston merkittävimmistä viimeaikaisista yhteiskunnallisista avauksista liittyy metsänomistajien sukupolvenvaihdokseen. – Olemme yhteistyössä Suomen metsäkeskuksen kanssa toteuttaneet hankkeen, missä kannustetaan perheitä puhumaan suvun metsistä, niiden merkityksestä, arvosta ja tulevaisuudesta, sanoo toimitusjohtaja Niina Uronen.

– Haluamme nostaa esiin metsäomistuksen ylisukupolvisuutta. Se muistuttaa, että jos metsään ei sitouduta tai siitä ei osata keskustella, omaisuus voi päätyä myyntiin ja kadottaa suvun yhteyden metsään. Tämä ei ole vain taloudellinen, vaan myös kulttuurinen ja ekologinen menetys, muistuttaa Uronen.

Tutkimuspäällikkö Reetta Karhunkorvan johdolla on kehitetty keskustelumenetelmä, jonka avulla metsänomistajuuteen liittyviä kysymyksiä voidaan käsitellä avoimesti. Keskustelulla haetaan vastauksia kysymyksiin, mitä metsä merkitsee yksilölle, suvulle, yhteisölle tai Suomelle.

– Vaikka metsät edelleen siirtyvät monessa perheessä seuraavalle sukupolvelle, metsänomistamiseen liittyvä tietotaito, merkitykset ja perinteet eivät välttämättä siirry eteenpäin. Tämän tavoitteen tueksi tuotimme oppaan metsänomistajaperheiden metsäsuhdekeskustelun tueksi, sanoo Karhunkorva.  

Opas kertoo erilaisista metsäsuhteista ja tarjoaa vinkkejä siihen, kuinka keskustelun metsistä voi aloittaa. – Oppaassa on neuvoja myös siihen, kuinka vaikeita aiheita ja ristiriitoja voi käsitellä ja kuinka keskustelu sujuu rakentavasti. 

– Haaste on siinä, että kun metsänomistajakunta muuttuu voimakkaasti lähivuosina, yhä useampi tuleva metsänomistaja ei välttämättä tunne metsiään, metsänomistamiseen liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia tai metsätaloutta, muistuttaa Karhunkorva.

Tutustu oppaaseen: Opas metsänomistajaperheiden metsäkeskusteluun -verkkojulkaisu. Luston julkaisuja 8. https://lusto.fi/wp-content/uploads/2024/09/Perhesuhteita-ja-sukusiteita-metsaan.pdf

Visakoivu tuo lisäarvoa suomalaiseen designiin

Luston visakoivun ympärille rakentuva näyttely on saanut paljon myönteistä julkisuutta. – Visakoivu on osa suomalaisuutta: muotoilua, kädentaitoja, tutkimusta ja historiaa. Näyttelyssä visakoivusta kerrotaan puulajina ja sen käyttöä tuodaan esiin sekä perinteisissä että uusissa, innovatiivisissa muodoissa. Esillä on käyttöesineitä, kuten puukkoja ja astioita, mutta myös vaikkapa korkokengät, laskettelusukset, sisutuselementtejä ja muita muotoilutuotteita, kuvailee Uronen.

– Näyttely ei ainoastaan esittele esineitä, vaan kertoo visakoivun tarinan herättäen ihmiset tutkimaan omia visakoivuesineitään, löytämään kodin kaapeista leikkuulaudan tai vanhan koriste-esineen. Tällä tavoin se tuo esiin metsän kestävyyden periaatteita, kun kauniit, laadukkaat tuotteet kestävät aikaa ja käyttöä usein sukupolvelta toiselle.

Puulelujen kautta metsätietoisuutta

Luston uusi näyttelyhanke keskittyy puuleluihin ja metsäleikkeihin. – Sen taustalla on ajatus tarjota lapsille ja nuorille väyliä metsäkokemukseen ja puumateriaalin ymmärtämiseen leikin ja toiminnallisuuden kautta. Näyttelyyn suunnitellaan myös työpajoja, joissa kävijät voivat esimerkiksi tutustua puulelujen historiaan ja valmistaa niitä itse.

Urosen mukaan puuleluista ja metsäleikeistä kertova erikoisnäyttely sopii hyvin museon strategiaan. – Näyttely yhdistää eri sukupolvia ja konkretisoi ekologisia arvoja. Lapsi, vanhempi ja isovanhempi voivat yhdessä rakentaa ja leikkiä puulelu käsissä ja metsä mielessä. Samalla syntyy kokemuksellinen silta metsätiedon siirtymiseen.

Hanke nojaa myös laajoihin kokoelmiin ja yhteistyöhön, muun muassa Museo Leikin ja Riihisaaren museon kanssa. Luston omista kokoelmista löytyy valmiiksi puuleluja ja puusta tehtyjä pelejä. Näyttely avautuu keväällä 2026, ja sen valmisteluun haetaan aktiivisesti tukijoita ja yhteistyökumppaneita.

Historiankirjoituksella metsän merkitykset nykypäivään

Lusto haluaa Urosen mukaan toimia yhtä vahvemmin metsäalan kulttuuriperinnön tulkkina, kokoajana ja uudistajana. –Emme säilytä vain menneisyyttä, vaan tuomme metsään liittyviä merkityksiä eläväksi nykyhetkessä ja tulevaisuuden tarpeita varten. Haluamme työllämme vastata niin yhteiskunnallisiin, ekologisiin kuin sukupolvien välisiin kysymyksiin.

Esimerkkinä tästä museon historiapalvelut ovat saaneet uuden painoarvon. Niiden kautta on syntynyt esimerkiksi Jyrki Paaskosken teos Erään metsäomaisuuden tarina – Finsilvan metsät, jossa keskitytään metsän elinkaareen ja kulttuuriseen merkitykseen.

– Historiankirjoitusprojektit, kuten tekeillä olevat tarinat Orpe Kuljetus Oy:stä ja Saimaan metsähoitajista, ammentavat sisältöään Luston metsähistorian ja -kulttuurin asiantuntemuksesta sekä laajoista kuva- ja asiakirjakokoelmista.

Urosen mukaan Lusto tarjoaa myös digitointipalveluita, joiden avulla esimerkiksi yritysten tai yksityisten valokuva-arkistot muutetaan sähköiseen muotoon. – Näin haavoittuva aineisto säilyy tuleville sukupolville ja voidaan kytkeä osaksi laajempaa metsämuistia.

Metsä on merkitysten kudelma

Luston hankkeissa yhdistyvät Urosen mukaan asiantuntemus, yhteistyö ja tarinankerronta. – Haluamme tuoda metsän näkyväksi monella tasolla: historiassa, perheessä, muodissa ja leikissä. Metsä ei ole pelkästään puustoa tai taloudellinen resurssi, vaan se on myös yhteys toisiin ihmisiin ja menneisiin sukupolviin.

– Olipa kyseessä sukupolvien välinen metsäpuhe, metsän historian kirjoitus, visakoivun uusi elämä tai puulelujen arvo, hankkeemme rakentavat ymmärrystä ja jatkumoa. Ne muistuttavat, että metsä ei ole automaattisesti paremmassa kunnossa seuraavalle polvelle, vaan sen eteen on tehtävä tietoisia tekoja. Ja juuri näitä tekoja Lusto tekee, yksi hanke ja tarina kerrallaan.

Markku Laukkanen

Yhteyshenkilöt

Niina Uronen, niina.uronen@lusto.fi

Reetta Karhunkorva, reetta.karhunkorva@lusto.fi

Lisätietoja julkaisijasta

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.

‍