ajankohtaista

Aalto-yliopiston tutkimustyön seurauksena syntynyt suomalainen materiaaliyritys Woamy kehittää puukuitupohjaista biovaahtoa, joka voi korvata perinteisiä vaahtomuoveja. Yhtiön perustaja ja toimitusjohtaja Susanna Partanen uskoo, että uuden materiaalin kilpailuetuja ovat kierrätettävyyden lisäksi käyttökokemus, muunneltavuus ja teollisen tuotannon kustannustehokkuus. Seuraava suuri askel on tuotannon skaalaaminen ja sen rahoittaminen.

Uusi innovaatio vastaa kasvavaan globaaliin kysyntään

Pakkausteollisuus etsii globaalisti vaihtoehtoja muovipohjaisille suojamateriaaleille. Erityisesti elektroniikan, lääketeknologian, kosmetiikan ja arvokkaiden kuluttajatuotteiden pakkauksissa käytetään vaahtomuoveja, joiden tehtävänä on suojata tuotteita kuljetuksen ja varastoinnin aikana.

–Suojamateriaalien ongelma tulee kuluttajalle tutuksi viimeistään pakkausta avattaessa, kun styroksi murenee, sähköistyy ja tarttuu ympäristöönsä. Käytettyjen pakkausmateriaalien lajittelu saattaa vaatia useita erillisiä jäteastioita ja vaahtomuovien kierrättäminen on lähes mahdotonta. Meidän selluloosapohjainen biovaahtomme on biohajoavaa ja kierrätettävissä paperin ja kartongin mukana, kuvailee Partanen.

Partasen mukaan tuotteen globaali kysyntä on todella kovaa. – Kysymys on siitä, miten nopeasti pystymme skaalaamaan tuotantoamme vastaamaan siihen. Kun pakkausvaahtomarkkinoiden arvo on noin 17 miljardia euroa, muovipohjaisten materiaalien korvaamiselle on valtava kaupallinen mahdollisuus.

–Olemme alusta asti suunnitelleet materiaalia myös loppukäyttäjän näkökulmasta. Kansainvälisille kuluttajabrändeille pakkaus on olennainen osa tuotteen laatumielikuvaa. Ylellisen kellon, silmälasien, kosmetiikkatuotteen tai elektronisen laitteen pakkauksen pitää sisällön suojaamisen lisäksi näyttää ja tuntua laadukkaalta.

EU:n pakkaussääntely vauhdittaa muutosta

Partasen mukaan Woamyn vahvuus on nimenomaan selluloosaan perustuva kuitupohjaisuus. Vaihtoehtoisten maissipohjaisten vaahtomateriaalien haasteina voivat kuitenkin olla herkkyys ilmankosteudelle ja se, ettei materiaalia voi kierrättää tavallisen paperin ja kartongin mukana.

– Toivon, että muutkin kuitupohjaiset vaahtopakkausratkaisut pääsisivät markkinoille. Markkina on niin suuri, että sinne tarvitaan useampia toimijoita.

Woamy voitti teknologiayhtiö Logitechin järjestämän innovaatiokilpailun. – Mahdollisia pakkaussovelluksia löytyy lisäksi esimerkiksi asusteista ja kosmetiikasta aina kodinkoneisiin, huonekaluihin ja elektroniikkaan. Uusia kansainvälisiä asiakkuuksia valmistellaan erityisesti lääkintäteknologian, elektroniikan ja luksustuotteiden aloilla.

–Yksi Woamyn kasvumahdollisuuksia vahvistavista tekijöistä on Euroopan unionin kiristyvä pakkaussääntely. Vuonna 2030 voimaan tuleva EU:n pakkaus- ja pakkausjäteasetus ohjaa yrityksiä vähentämään pakkausjätettä ja siirtymään kierrätettäviin pakkausmateriaaleihin.

Partasen mukaan sääntely on muuttanut markkinaa nopeasti. – Asiakkaat tunnistavat heti omia käyttökohteitaan, joihin materiaali voisi soveltua. Sääntelyssä korostuu se, että materiaalien tulee soveltua laajasti käytössä oleviin kierrätysjärjestelmiin.

–Woamyn näkökulmasta tämä on tärkeä kilpailuetu. Kun paperin ja kartongin kierrätykselle on jo olemassa laaja infrastruktuuri, kuitupohjaisen vaahdon kierrätys ei edellytä uuden jätehuoltojärjestelmän rakentamista.

Sääntely ei kuitenkaan yksin ratkaise uuden materiaalin menestystä. – Materiaalin täytyy täyttää asiakkaiden tekniset vaatimukset ja olla hinnaltaan kilpailukykyinen.  Emme ole rakentaneet liiketoimintaamme minkään vihreän hintalisän varaan.

–Vaikka Woamyn materiaali on jo kaupallisessa käytössä, yrityksen suurin kasvuvaihe on vasta edessä. Jos tuotantoa rakennetaan eri puolille maailmaa, materiaaliin tarvittavat kuidut voidaan hankkia mahdollisimman läheltä tuotantolaitosta, muistuttaa Partanen.

Suomalainen teknologia maailmalle lisensoinnin avulla

Woamyn kansainvälistymissuunnitelma ei perustu siihen, että kaikki maailmalla tarvittava biovaahto valmistettaisiin Suomessa. –Se ei olisi taloudellisesti eikä ympäristön kannalta järkevää, koska kevyttä biovaahtoa ei kannata kuljettaa pitkiä matkoja.

–Kun tuotannon pitäisi sijaita mahdollisimman lähellä asiakkaita, ensimmäinen suurempi tehdas voisi sijoittua Suomeen tai eurooppalaisen yhteistyökumppanin yhteyteen. Merkittävää asiakaskysyntää on Ranskassa ja Isossa-Britanniassa sekä Saksassa ja Italiassa. Seuraavaksi katse suuntautuu Aasiaan, jossa suuri osa kansainvälisten brändien tuotteista valmistetaan.

Partasen mukaan valmistusteknologian modulaarisuus mahdollistaa liiketoimintamallin, jossa Woamy valmistaa materiaalia omilla tuotantolinjoillaan mutta myös lisensoi teknologiaansa kansainvälisille pakkausyrityksille.

-Lisensointimallissa paikallinen kumppani voisi valmistaa paikalliseen kysyntään biovaahtoa omissa tuotantolaitoksissa. Woamy puolestaan vastaisi teknologian kehittämisestä ja sen kaupallisesta hyödyntämisestä. Samalla suomalainen uutta aroa luova teknologia voisi levitä maailman suurimmille pakkausmarkkinoille.

Teknologian kehittämisen taloudellinen arvo jää Suomeen

Woamyn rahoituspohja on ollut kansainvälinen yrityksen alkuvaiheista lähtien. – Haluamme säilyttää teknologian omistuksen ja liiketoiminnan kehittäminen suomalaisen yrityksen käsissä. Meille on tärkeää, että saamme rakentaa tästä suomalaisen menestystarinan.

–Jos tuotantoa tulevaisuudessa lisensoidaan eri puolille maailmaa, suomalaisen osaamisen taloudellinen arvo ei rajoitu kotimaassa valmistettujen materiaalien vientiin. Arvoa voi syntyä myös teknologiasta, sen kehittämisestä ja kansainvälisistä käyttöoikeuksista.

Woamy voisi säilyä Partasen mukaan suomalaisena teknologiayhtiönä, vaikka sen materiaalia valmistettaisiin tulevaisuudessa useilla mantereilla. – Samalla suomalaisesta puukuidusta alkunsa saanut innovaatio voisi auttaa vähentämään fossiilipohjaisten pakkausmateriaalien käyttöä maailmanlaajuisesti.

Teksti: Markku Laukkanen

markku.laukkanen@audiomedia.fi

Lisätietoja: Susanna Partanen, susanna.partanen@woamy.com

Metsä360 palkinto 2026

LUT-yliopisto ja Marjatta ja Eino Kollin Säätiö ovat jakaneet yhteistyössä vuodesta 2020 alkaen 30 000 euron suuruisen Metsä360 tunnustuksen. Tunnustuspalkinto on osa LUT-yliopiston ja Kollin Säätiön laajamittaista yhteistyötä, jolla tähdätään suomalaisen metsän jalostusarvon kasvattamiseen ja vastuullisen biotalouden kasvun tukemiseen.

Lisätietoa julkaisijasta

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan.

‍