ajankohtaista

KÄÄPÄ Biotech on bioteknologiayritys, joka tutkii ja kehittää sienialan sovelluksia eri toimialoilla hyödynnettäväksi. – Haemme uusia innovatiivisia tapoja hyödyntää metsää jalostamalla siitä korkean lisäarvon tuotteita. Suomella on mahdollisuus kehittää sienialasta globaalisti menestyviä tuotteita, sanoo yrityksen kaupallinen johtaja Otso Mursula.

–Olemme luoneet pakurin viljelyverkoston muun muassa isojen metsähallintayhtiöiden kanssa. Tavoitteena on viljellä pakurikääpää vähäntuottavissa koivikoissa, jolloin voimme istuttaa kääpää harvennuspuuksi meneviin läpimitaltaan 10-15 cm puihin. Menetelmämme perustuu Luken tekemään selvitykseen pakurin viljelyn potentiaalista Suomessa.

Mursulan mukaan pakuria ympätään puihin vuosittain 200 hehtaarin alalle. – Kun ne ovat korjuukypsiä, keräämme ne ja sitoudumme ostamaan ne markkinahintaan. Kun hinta on esimerkiksi Venäjällä on ollut 10-15 euroa kilolta, meillä se on kaksinkertainen.

–Me voimme tarjota hyvän tuotto-odotuksen. Pakurin kasvu sen ymppäämisestä puuhun keruuseen kestää kymmenen vuotta. Pakurin viljelyllä metsänomistaja saa lisätuloja vähätuottoisista hieskoivikoista sekä niistä tukkikoivikon rungoista, jotka harvennetaan pois. KÄÄPÄ Forestin menetelmällä pakuritulo tulee tukkipuutulon lisäksi, ei sen sijaan.

Raaka-aineen saatavuus vähenee, kysyntä kasvaa

Globaalisti pakurin raaka-aineen saatavuus vähenee. – Vastaavasti kysyntä kasvaa erityisesti elintarvike- ja kosmetiikkateollisuudessa. Käsittelemme vuosittain kymmeniä tonneja raaka-ainetta, josta syntyy useita tonneja uutetta sekä kuivajauheena että nestemäisenä uutteena.

–Tähän asti läntiset yritykset ovat ostaneet pakuria Venäjältä, josta se on viety uutettavaksi Kiinaan, joka taas on toimittanut uutteen jauheena jatkojalostukseen eri ravintolisäalan brändeille. Meillä on kehityshankkeiden kumppaneita Kiinan lisäksi muun muassa Etelä-Koreassa ja Yhdysvalloissa. Tuotteesta tehdään kliinisiä tutkimuksia sen soveltuvuudesta ihmis- ja eläinkäyttöön sekä kosmetiikkaan, kuvailee Mursula.  

Venäjän sodan myötä vaatimus raaka-aineiden alkuperän läpinäkyvyydestä on Mursulan mukaan kasvanut. –Turvallisuuden, terveellisyyden ja kestävän kehityksen teemat ja kuluttajien vaatimukset ovat trendinomaisesti kasvaneet elintarvebrändien tuotteissa.

–Suomessa kasvavalla standardoidulla pakurilla ja viljelymenetelmillä on preemium luokan maine. Me emme osta raaka-ainetta Venäjältä, vaan jalostamme villipakuria Suomesta. Esimerkiksi Lapissa meillä on korjuuverkosto, joka tuottaa meille luomupakuria.

Mursulan mukaan KÄÄPÄ Biotech uuttaa parhaillaan seitsemää lääkinnällistä sientä ultraäänimenetelmällä, missä rikotaan niiden koostumusta. – Näin saamme hyödynnettyä 90 prosenttia sen ominaisuuksista. Esimerkiksi pakurin käyttö teen keitossa vapauttaa vain 5-10 prosenttia sen ominaisuuksista. Tulevaisuudessa on tärkeää, että kykenemme pitämään tämän jalostusprosessin Suomessa mahdollisimman pitkälle.

–Sienet ovat metsissä valtava resurssi, josta ymmärretään toistaiseksi vähän. Sienirihmastolla on suora yhteys puihin, jotka elävät niiden kanssa symbioosissa. Tietyllä sienirihmastolla voidaan lisätä vaikkapa lahopuiden määrä metsän monimuotoisuuden turvaamiseksi, sanoo Mursula.

Metsä360 on kurkistus huomisen metsiin ja metsätalouteen

Metsä360 on tunnustuspalkinto, joka jaetaan vuosittain metsän jalostusarvoa kasvattavalle ratkaisulle, teolle tai innovaatiolle. Vuoden 2023 palkintoehdokkaat ovat Fiberwood, Kääpä Biotech ja Arbonaut.

Fiberwood tekee mekaanisen metsäteollisuuden sivuvirroista täysin biopohjaisia eristelevyjä ja pakkausmateriaaleja. Kääpä Biotech on puolestaan bioteknologiayritys, joka tutkii ja kehittää innovatiivisia sienialan sovelluksia eri toimialoilla hyödynnettäväksi. Arbonaut tuottaa metsäalan tietojärjestelmiä rakentamalla digitaalisia kaksosia metsäekosysteemeistä. Ehdokkaat valitsi LUT-yliopiston ja Kollin Säätiön asiantuntijaryhmä.

Tänä vuonna Metsä360-voittajan valitsevat Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) pääsihteeri Petteri Taalas, Business Finlandin Director General Nina Kopola sekä toimittaja Henry Tikkanen. Säätiön rahoittaman palkinnon arvo on 30 000 euroa. Kollin Säätiö sekä LUT-yliopisto jakavat Metsä360-tunnustuspalkinnon tänä vuonna neljättä kertaa.

Palkinto kunnioittaa visionäärisen teollisuusneuvos Eino Kollin (1925–2016) perintöä ja elämäntyötä metsien parissa. Tunnustuspalkinto on osa LUT-yliopiston ja Kollin Säätiön laajamittaista yhteistyötä, jolla tähdätään suomalaisen metsän jalostusarvon kasvattamiseen ja vastuullisen biotalouden kasvun tukemiseen.

Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi

Lisätietoja:

Otso Mursula, otso@kaapabiotech.com

‍