Joensuussa toimiva Arbonaut tuottaa ilmasta tehtävällä laserkeilauksella kattavaa tietoa metsistä. Vuonna 2010 käyttöön otettua menetelmää käytetään muun muassa metsien inventointiin, metsissä tehtävien toimenpiteiden seurantaan kuten sertifiointivaatimusten ja metsälakien noudattamiseen. Toimitusjohtaja Tuomo Kauranteen mukaan Arbonaut tuottaa paikallisesti tarkempaa ja luotettavampaa laajoja metsäalueita koskevaa perustietoa kuin mikään muu taho maailmassa.

–Suomessa on maailman paras tieto metsävaroista. Kehittämäämme menetelmää käytetään operatiivisen metsien inventoinnin ja viranomaisseurannan lisäksi muun muassa metsien monimuotoisuuden seurantaan. Useissa eri maissa käytössä oleva menetelmä hyödyntää laserkeilausta ja kartta-aineistoja monimuotoisuuden ja taloudellisten hoitotavoitteiden yhteensovittamiseksi, sanoo toimitusjohtaja Tuomo Kauranne.

Vaikka elinympäristöjen monimuotoisuuden mittaaminen koetaan haasteelliseksi, Kauranteen mukaan Arbonautin kehitysprojektien tuloksena pystytään tärkeät elinympäristöt tunnistamaan luotettavasti. –Puun tarkkuudella kerättävä tieto mahdollistaa esimerkiksi lahopuun määrän kartoittamisen sekä suojelukohteiksi soveltuvien pientenkin lehtojen ja puronvarsien tunnistamisen.

–Kartoitamme myös metsien hiilensidontaa, mikä vaatii luotettavaa tietoa lähtötilanteesta ja seurantamenetelmiä muutosten todentamiseksi. Maanpäälliset hiilivarastot ja niiden muutokset mitataan tekoälyyn, kaukokartoitukseen ja maastomittauksiin perustuvalla menetelmällä, joka noudattaa kansainvälisiä hyviä käytänteitä ja täyttää sertifiointivaatimukset, kuvailee Kauranne.

Kauranne muistuttaa, että hiilinielulla on tärkeä rooli siirtymävaiheessa ennen kuin on päästy eroon fossiilista raaka-aineista. – Nieluja koskeva päätöksenteko on perustuttava faktoihin ja niiden suhteen Suomessa on minusta hyvä tilanne erityisesti pitkäaikaisen ja luotettavan Valtakunnan Metsien Inventoinnin ansiosta.

Arbonaut kartoittaa metsätuhoja ja auttaa metsäpalojen sammutuksessa

Kauranteen mukaan kuivuus, metsäpalot, myrskytuulet ja lisääntyvät hyönteiskannat muodostavat uhkan kestävälle metsänhoidolle. –Pystymme laserkeilauksen ja satelliittikuvien yhteiskäyttöön perustavalla menetelmällä tunnistamaan esimerkiksi yksittäisen hyönteistuhon seurauksena pystyyn kuolleen puun ja luomaan ennusteita tuhojen leviämisestä niiden torjuntaa varten.

–Laserkeilauksella tuotettava tieto auttaa myös metsäpalotilanteissa, joissa tarvitaan karttoja palokohteista, syttyvästä massasta ja asutuksesta. Kun palontorjujat saavat tällaisen teemakartan, he pystyvät sen perusteella ohjaamaan sammutustoimet täsmäkohteisiin ja nopeuttamaan sammutustoimia.

Arbonautin menetelmiä käytetään kymmenissä eri maissa ja kansainvälisissä täsmätietoa vaativissa metsäprojekteissa. –Tuotamme tietoa muun muassa EU:n komissiolle ja olemme mukana YK:n hallinnoimissa metsähankkeissa. Arbonaut on usein metsäsuunnittelun käyttämänperustiedon luotettavuuden takaaja kaikissa toiminnan piirissä olevissa maissa, muistuttaa Kauranne.

Yrityksessä on 70 työntekijää 20 eri kansallisuudesta ja toimintaa kymmenissä eri maissa.

Metsä360 on kurkistus huomisen metsiin ja metsätalouteen

Metsä360 on tunnustuspalkinto, joka jaetaan vuosittain metsän jalostusarvoa kasvattavalle ratkaisulle, teolle tai innovaatiolle. Vuoden 2023 palkintoehdokkaat ovat Fiberwood, Kääpä Biotech jaArbonaut.

Fiberwood tekee mekaanisen metsäteollisuuden sivuvirroista täysin biopohjaisia eristelevyjä ja pakkausmateriaaleja. Kääpä Biotech on puolestaan bioteknologiayritys, joka tutkii ja kehittää innovatiivisia sienialan sovelluksia eri toimialoilla hyödynnettäväksi. Arbonaut tuottaa metsäalan tietojärjestelmiä rakentamalla digitaalisia kaksosia metsäekosysteemeistä. Ehdokkaat valitsi LUT-yliopiston ja Kollin Säätiön asiantuntijaryhmä.

Tänä vuonna Metsä360-voittajan valitsevat Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) pääsihteeri Petteri Taalas, Business Finlandin Director General Nina Kopola sekä toimittaja Henry Tikkanen. Säätiön rahoittaman palkinnon arvo on 30 000 euroa. Kollin Säätiö sekä LUT-yliopisto jakavat Metsä360-tunnustuspalkinnon tänä vuonna neljättä kertaa.

Palkinto kunnioittaa visionäärisen teollisuusneuvos Eino Kollin (1925–2016) perintöä ja elämäntyötä metsien parissa. Tunnustuspalkinto on osa LUT-yliopiston ja Kollin Säätiön laajamittaista yhteistyötä, jolla tähdätään suomalaisen metsän jalostusarvon kasvattamiseen ja vastuullisen biotalouden kasvun tukemiseen.

Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi

Lisätietoja: Tuomo Kauranne, tuomo.kauranne@arbonaut.com

‍