ajankohtaista

Hakkuiden vähentämisellä saavutettava ilmastohyöty vähäinen

17 vuotta Britanniassa työskennelleen Luken tutkimusprofessori Ilkka Leinosen mukaan Suomen ilmastopolitikka on epäonnistunut, jos politiikan tavoitteena on vain hakkuiden rajoittaminen ja metsien nielujen kasvattaminen. – Kun hakkuiden vähentämisellä nielu saadaan vain hetkellisesti kasvamaan poistuman vähentyessä, tarvitaan tehokkaampia toimia.

Tutkimusprofessori MMT Annika Kankaan mukaan ilmastotavoitteita ei voi laskea metsien kasvavien nielujen varaan. – Kun vaaditaan hakkuiden rajoittamista nielujen kasvattamiseksi, se toisi hetken ilon, mutta sen jälkeen nielujen kasvu kääntyisi laskuun ja laskisi edelleen mitä enemmän hakkuita vähennetään. Tässä voidaan uhrata Suomen talous, saadaan suomalaiset köyhiksi, mutta saavutettava ilmastohyöty on marginaalinen.

–Lukessa on tehty maakuntakohtaisia mallinnuksia eri kasvupaikoilla puuston kasvusta, mikä on maksimissaan 35-40 vuotta vanhoissa metsissä. Näissä metsissä on myös suurin nielu, mikä alkaa metsän vanhetessa nopeasti pienentyä, sanoo Kangas.

On muistettava, että metsien puusto on edelleen positiivinen nielu. Maaperäpäästöt ja puustonielut tulisi erottaa keskustelussa. Nyt ilmastotavoitteiden uhkaksi koetaan maaperän päästöt, joiden mittauksia tehdään jäsenmaissa eri menetelmin.

Metsien ikääntyessä nielu pienenee

Ilmastopaneelin esittämä hakkuiden vähentäminen ei ole Leinosen mielestä paras keino, jolla Suomen hiilinielua voidaan kasvattaa ja poistaa hiiltä pysyvästi ilmakehästä. – Metsäbio-talouden tiedepaneelin laskelmien mukaan puuston nielu puolittuu jo noin 50 vuoden aikana hakkuutasosta riippumatta, mikä johtuu metsien ikäluokkajakauman muutoksesta. Nykyisen tasoinen metsien nielu syntyi 1950-1960 luvuilla toteutettujen laajojen hakkuiden ja metsän uudistamisen seurauksena, kun nuoren metsän nopea kasvu ylitti poistuman.

Leinosen mukaan metsien kasvu on hidastunut metsien ikääntymisen myötä, ja kehitys jatkuu lähitulevaisuudessa. – Uusien metsänielujen tuottaminen onnistuisi pelkästään metsittämällä, eli tuottamalla lisää nopeakasvuisia nuoria metsiä. Metsien ikääntyessä nielu taas pienenee kohti nollanielua, kun kasvu alenee ja poistuma kasvaa.

Jos kaikki metsät olisivat nuoria, Kankaan mukaan ilmastotavoitteita voitaisiin laskea niiden varaan. –Nyt emme voi, koska metsien kasvu on kääntynyt laskuun ja se kehitys jatkuu, teemme mitä tahansa. Saksassa ja Ruotsissa on havaittu myös metsän kasvun hidastuminen. Tämä on seurausta siitä, että sodan jälkeen uudistetut metsät alkavat olla vanhoja ja Keski-Euroopassa kirjanpainajan tuhot ovat merkittäviä.

–Ikäluokkiin perustuva simulointi osoittaa, että kun metsät ovat ohittaneet parhaan kasvun vaiheen. Mitä vähemmän hakataan, kasvu vähenee sitä mukaa. Jos metsät ovat nuoria, on hyvä hakata kasvua vähemmän ja kerryttää puuston pääomaa, tiivistää Kangas.

Vanhojen metsien suojelulla ei saavuteta ilmastotavoitteita

Kun metsien kasvu on tällä hetkellä 103 miljoonaa kuutiota vuodessa, kestäväksi hakkuukertymäksi on Lukessa arvioitu 82 miljoonaa kuutiometriä. Metsäbiotalouspaneelin raportin lopputulemana todetaan, että ikäluokkasimulaattorin mukaan hiilinielujen kannalta on parempi, että saadaan nuorta kasvavaa metsää.

–Hakkuiden kiertoajan pidentäminen ja vanhojen metsien lisääminen hyödyttävät monimuotoisuutta, mutta eivät ilmastotavoitteita kuin hetkellisesti.  Jos halutaan pysyviä hiilivarastoja, ne ovat muualla kuin vanhoissa metsissä, muistuttaa Kangas.

Erityisesti vanhat metsät ovat alttiita metsätuhoille. – Jos hakkuita rajoitetaan ja vanhoja metsiä säästetään ja niin se näyttäytyy keinolta, että saadaan monimuotoisuus- ja ilmastotavoitteet hoidettua yhtä aikaa. Hakkuiden rajoittaminen ja vanhojen metsien lisääminen lyövät korville ilmastotavoitteita, mutta se saattaa palkita monimuotoisuustavoitteita, sanoo Kangas.

Panostettava fossiilisten alasajoon, uusiutuvaan energiaan ja hiilen talteenottoon

Leinosen mielestä Suomi ei ole onnistunut vähentämään fossiilisia päästöjä riittävästi, sähköntuotannon päästöjä lukuun ottamatta. – EU:n ja Suomen ilmastopolitiikka on tehotonta, koska se nojaa liikaa metsien heikkeneviin nieluihin, eikä panosta tarpeeksi fossiilisten alasajoon, uusiutuvaan energiaan eikä hiilen talteenottoon. On luotettu liikaa metsänielujen kompensoivaan vaikutukseen, siitä huolimatta, että näiden nielujen kasvattaminen nykyisestä on käytännössä mahdotonta.

– Sen sijaan, että puhutaan päästöoikeuksien ostamisesta päästöjen kompensaationa, Suomen tulisi edelleen vauhdittaa fossiilisten käytön vähentämistä ja investoida teknologisiin hiilinieluihin. Vaikka tekniset nielut ovat kalliita, niille tulee kysyntää ja markkinoita. Suomen on hyvä olla eturintamassa niitä kehittämässä, muistuttaa Leinonen.

Päästöoikeuksia ei ole kaupan

Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesosen mukaan Suomen ilmastotavoitteita ei ripustettaisi metsänielujen kasvun varaan, jos päätös tavoitteista tehtäisiin nyt. (29.4.2025)

–Metsänielujen hiipumisen suhteen kaikki jäsenmaat ovat enemmän tai vähemmän samassa tilanteessa. Viimeisen arvion mukaan Tsekeissä olisi ollut nettokasvua, mutta käytännössä kaikki muut jäsenmaat ovat miinuksella. Jos sanotaan, että Suomi joutuisi jotain kredittejä ostamaan, niin kenelläkään ei ole myytävää.

Nielujen kasvattamiseen vaaditut hakkuurajoitukset eivät mene Pesosen mukaan heittämällä läpi, kun talous- ja työllisyysvaikutukset ovat merkittäviä ja yksityiset metsät nauttivat omaisuudensuojaa.

– Tähän yleiseen hallituksen talouslinjaan ei sovi, että ryhdymme kuristamaan talouden ja työllisyyden kannalta näin keskeistä toimialaa. Meillä ei ole ministeriössä toimeksiantoa, että metsätalouden toimintaedellytyksiin lähdettäisiin aktiivisesti puuttumaan.

Artikkeli perustuu Ilkka Leinosen 25.9.2024, Annika Kankaan 5.11.2024 ja Pekka Pesosen 29.4.2025 julkaistuihin haastatteluihin.

Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi

Yhteyshenkilöt

Annika Kangas, annika.kangas@luke.fi

Ilkka Leinonen, ilkka.leinonen@luke.fi

Lisätietoja julkaisijasta

Tämä journalistisin perustein laadittu artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –artikkelisarjaa. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätaloutta käsittelevistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön www.mmsaatio.fi –sivuilla.

‍