ajankohtaista

Metsätaloudesta on tullut huoltovarmuuden ohella myös alue- ja turvallisuuspoliittinen kysymys, sanoo Lieksan kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen. – Nyt kun itärajan merkitys on turvallisuusmielessä muuttunut, sopii kysyä, voimmeko metsien käytön rajoituksilla jättää rajaseudut asumattomiksi. Suurimpana tulevaisuuden uhkana näen sen, että joudutaan sopeutumaan metsänkäyttöä rajoittaviin toimenpiteisiin, mitkä autioittavat rajaseutuja edelleen.  

– On suuri turvallisuuspoliittinen riski, jos annamme Itä-Suomen maaseudun autioitua. Siksi metsiin perustuvan taloudellisen toiminnan on jatkuttava tulevaisuudessakin. Pitkällä aikavälillä olisi kestämätön tilanne, jos täällä olevia talousmetsäalueita aletaan suojella lisää tai käyttöä rajoittaa.

Maanomistajan kannalta suojelussa on Määttäsen mukaan ongelma, että hän ei saa tuloa puun kasvusta ja metsän arvon noususta, kun maan käyttömuoto muuttuu. – Se aiheuttaa närää, koska se on suoraan pois maanomistajan tuloista ja täällä olevien maatilojen kannattavuus edellyttää metsätuloa. Jos sitä rajoitetaan tai viedään kokonaan pois, se katkaisee kamelin selän ja autioittaa edelleen maaseutua.

Suomalaisilta kadonnut toimeentulon linkki metsätalouteen

Lieksasta syksyllä Muuramen kunnanjohtajaksi muuttavan Määttäsen mukaan metsäsektorin merkitys Lieksan alueelle on korvaamattoman suuri. – Meidän isoimmat työllistäjämme kartonki- ja sahateollisuudessa ovat isoja yhteisöveron maksajia. Suora työpaikka- ja verotulomerkitys on erittäin merkittävä. Lieksassa on noin kymmenen tuhatta asukasta, joille metsäsektori tarjoaa yli tuhat välitöntä ja välillistä työpaikkaa.

–Kun mukaan lasketaan paikallisten metsänomistajien saama puunmyyntitulo, kuljetukset, alihankintaketjut, koneet ja materiaalihankinnat, niin Lieksan kaupungin tulovirrasta iso osa tulee metsäsektorin kautta.

Määttäsen mukaan metsäkeskustelussa pyritään vahvoilla mielikuvilla vaikuttamaan omiin tavoitteisiin. – Toivon että keskustelu olisi analyyttisempaa ja nähtäisiin kokonaisuus paremmin. Me olemme esimerkki siitä, miten metsien talous- ja virkistyskäyttö sekä suojelun ja matkailun tarpeet on voitu yhteensovittaa onnistuneella tavalla.

–Metsäkeskustelu osoittaa, että kaupungistumisen myötä pääosalta suomalaisista suoran toimeentulon linkki on katkennut ympäristöön, josta raaka-aineet ja tuotteet tulevat. Täällä asuvan väestön kokemus ja tieto metsien ja luonnon merkityksestä ei kohtaa kaupunkiväestöä, jolla ei omaa kiinnityskohtaa ympäristöön enää ole. Siitä seuraa hyvin vahva törmäys, mikä näkyy metsäkeskustelussa vastakkainasetteluna.

Metsäkeskustelussa ei Määttäsen mukaan ymmärretä maan- ja metsänomistajaa, jonka elämä ja toimeentulo riippuu puunmyyntitulosta. –On kohtuutonta vaatia, että hänen pitäisi miettiä, että löytyykö metsästä mahdollisesti joku arvokas eliö ja jättää hakkuut tekemättä. Nyt keskustelussa syyllistetään metsänomistajia siitä, ettei täällä ymmärretä ympäristön suojelun korkeampia arvopäämääriä. Se ei ole rakentavaa.

Lieksa profiloituu metsäbiotalouteen – puun energiakäyttöä lisättävä

Määttäsen mukaan uusiutuvan puun monipuolisesta käytöstä voi tulla ilmasto- ja aluepolitiikan työkalu. – Lieksan kaupungin strategiassa on kaksi keskeistä painopistealuetta, joista toinen on biotalous ja toinen on matkailu. Biotalouden keskeinen osa on puurakentamisen verkoston rakentaminen. Kaupungin uusi sosiaali- ja terveyskeskus rakennetaan puurakenteisena täällä tuotetuista CLT – levyistä.  

–Teimme hiilen jalanjälkilaskennan ja se osoittaa, että puurakentaminen on ympäristöystävällinen ja kustannustehokas ratkaisu elinkaarivertailussa betonirakentamiseen. Kustannustehokkuutta parantaa puurakentamisen nopeus ja paikallisen työvoiman käyttö. Toivoisin, että puurakentaminen etenisi Suomessa nykyistä vauhdikkaammin.

Lieksassa on puurakenteinen koulukampus, jonka oppimisympäristöstä saadut kokemukset ilmanlaadusta ja viihtyvyydestä ovat käyttäjäpalautteen mukaan erinomaisia. – Kampuksen rakentaminen oli onnistunut ja kun meillä oli hyvin tarkkaan valvottu kuivaketjun toteutus, niin minkäänlaisia jälkiä kosteusvaurioista ei ole havaittu.

–Puurakentamisen kehittäminen on osa biotalouden kehittämistä. Yksi yritys tutkii meillä puutuotteiden jatkojalostamista esimerkiksi lääkekäyttöön. Puun jakeet voidaan ottaa nykyistä tarkemmin käyttöön ja nyt uusia kaupallisia ratkaisuja kehitetään.  

Myös alueellisen energiatuotannon mahdollisuuksia tulisi Määttäsen mukaan laventaa. – Meillä on vesivoimaa vähän, tuulivoiman rakentaminen on puolustussyistä suljettu pois ja turpeen käyttö ajettu alas poliittisin päätöksin. Jäljelle jää aurinkovoiman ohella metsäpohjainen biomassa, jonka käyttöä energiatuotannossa tulisi kaikin poliittisin toimin edistää, sanoo Määttänen.

Suurin uhka metsän käytön rajoitukset

Määttänen muistuttaa, että Lieksan tulevaisuus tulee nojaamaan matkailun ohella tulevaisuudessakin metsiin ja puunjalostukseen. – Täällä toimivilla puunjalostuksen parissa toimivilla yrityksillä on investointi- ja kehitysnäkymiä. Puunjalostus tulee olemaan selkeä ykkönen kaupungin taloudellisen toiminnan kannalta.

–Suurimpana uhkana tulevaisuudessa näen sen, että joudutaan sopeutumaan metsänkäyttöä rajoittaviin toimenpiteisiin, joita esimerkiksi EU:n ennallistamisasetuksesta saattaa seurata. Myös raideliikenteen sujuvuuteen liittyy kehittämisen tarpeita, koska meidän yhteytemme vientisatamiin on sen varassa. Kolmas haaste on osaavan työvoiman saanti, jota voidaan ratkaista lisäämällä metsä- ja puualan koulutusta.

Metsätalouden merkitys Itä-Suomelle on Määttäsen mukaan korostunut Venäjän puuntuonnin loppumisen myötä. – Kun ennen täältä korjattu puu jalostettiin ensi sijassa alueen omissa teollisuuslaitoksissa, nyt puuta viedään laajasti Etelä-Suomen tehtaisiin.

Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös   www.puussaontulevaisuus.fi ja https://www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.

Lisätietoja: Jarkko Määttänen, jarkko.maattanen@lieksa.fi

Missä korpi - siellä kulta

Lieksan kaupunki sijaitsee Pielisen rannalla Pohjois-Karjalan maakunnassa. Lieksa kuuluu Pohjois-Karjalan biosfäärialueesen, joka on osa UNESCOn alaista Ihminen ja biosfääri -ohjelmaa. Lieksaan on perustettu kaksi kansallispuistoa Koli ja Ilomantsin kanssa jaettava Patvinsuo sekä Ruunaan luonnonsuojelualue.

Merkittävimpiä puuta jalostavia yrityksiä Lieksassa ovat mm. Binderholz Nordic Oy, Pankaboard Oy, Lieksan Saha Oy sekä bioteollisuuden puolelta GFN Lieksa Oy ja uutta biokaasulaitosta rakentava Pielisen Bio Oy.

Metsäsektori tarjoaa puunkorjuusta ja kuljetuksista jalostukseen satoja työpaikkoja. Esimerkiksi Binderholz Nordic työllistää Lieksan ja Nurmeksen noin 300 henkilöä.  Lisäksi Lieksassa on paljon pienempiä tukipalveluja tarjoavia metsäsektorin yrityksiä.

Lieksan kaupunki omistaa metsätalousmaata n. 4500 ha. Kaupunki on Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan ry jäsen. Kaupungin metsien hoidossa ja käytössä noudatetaan Metsien sertifiointijärjestelmää PEFC.

‍