ajankohtaista

Lainsäädäntö ei edistä ilmastoystävällistä puurakentamista

Kaksi vuosikymmentä sitten Suomessa käytettiin rakentamiseen viisi miljoonaa kuutiota puutavaraa ja nyt kaksi miljoonaa. – Pudotus on dramaattinen. Puuta käyttävä pientalorakentaminen on romahtanut 14 tuhannesta talosta kolmannekseen ja kerrostalorakentamisessa puun käytön osuus on edelleen vähäinen, sanoo Koskisen Oyj:n toimitusjohtaja Jukka Pahta.

–Sopii kysyä, miksi puurakentaminen ei Suomessa kasva, vaikka muualla Euroopassa se on jo valtavirtaa. Ruotsissa kerrostaloasuntojen puukäyttö on paikoitellen 20–30 prosentin luokkaa, kun se on meillä muutamaa prosentin tasolla. Itävallassa, Sveitsissä, Saksassa ja Baltian maissa puukerrostalorakentaminen on arkea. Esimerkiksi Tallinnassa uudet talot ovat hienoja hybridirakenteita, joita Suomessa ei juuri näy.

Puutuoteteollisuuden tuotteita rakennus-, huonekalu- ja kuljetusvälineteollisuudelle valmistavan yrityksen toimitusjohtaja näkee Suomessa puurakentamisen esteenä rakenteellisen ongelman.

– Koko rakentamisen arvoketju, kuten suunnittelu, normit ja toteutus on laadittu betonille. Meillä rakentamisen tuotantoketju on optimoitu vanhaan betonielementtituotantoon. Puun asema on heikko, vaikka tekniset ja ympäristöperusteet puhuisivat sen puolesta.

Rakennuslain hiilijalanjäljen laskenta ei huomioi rakentamisen materiaaleja

Pahtan mukaan rakennusten hiilijalanjälkilaskenta on viritetty tavalla, joka kätkee materiaalivalintojen merkityksen. – Kun hiilijalanjälki lasketaan koko elinkaarelle 30–50 vuoden ajalta, laskelma korostaa energiankäyttöä. Materiaalivalinnat eivät näy laskennassa riittävästi. Laskenta pitäisi jakaa kahteen: ensin materiaalipäätöksen vaikutus, sitten rakennuksen käyttöaika. Muuten uusiutuvan hiiltä varastoivan puurakentamisen hyödyt häviävät.

–Vaikka Suomessa on vuosikymmeniä puhuttu puurakentamisen edistämisestä, päätöksenteko vesittyy kerta toisensa jälkeen. Jähmeys on valtavaa, kun yksittäiset virkamiehetkin voivat käytännössä blokata kokonaisia kehityssuuntia. Valitettavasti tulossa oleva rakennuslain muutoksen materiaalien päästöjä koskevat kriteerit ovat niin löysiä, ettei se edistä rakentamisen päästöjen vähentämistä.

Suomen metsäkeskustelua hallitsee imagopelko

Ilmastokeskustelussa unohdetaan Pahtan mukaan puurakentamisen puupohjaisten tuotteiden mahdollisuudet ilmastopolitiikan työkaluina. – Valitettavasti metsien käyttöön liittyvät mielikuvat ovat korvanneet faktat ja kokonaisuuden ymmärryksen. Vaikka fossiiliset päästöt ovat ongelman ydin, mediassa näkyy aina metsäkone.

–Sen sijaan, että median huomio on metsien käytössä, päästövähennysten kannalta järkevintä olisi keskittyä hiili-intensiivisten sektorien vähentämiseen eikä demonisoida uusiutuvan raaka-aineen käyttöä.

Pahtan mukaan suuri osa Suomen metsistä on ikääntynyt siihen vaiheeseen, jossa kasvu hidastuu. – Metsien järkevä uudistaminen ja rakenteen nuorentaminen kasvattaa hiilinielua pitkällä aikavälillä. Hiilinieluongelma liittyy nyt ennen kaikkea maaperään, ei puustoon. Puuston kasvu ylittää edelleen reilusti hakkuut. Se on faktaa, mutta keskustelussa tämä katoaa.

–Jos me vähennämme metsien käyttöä Suomessa, hakkuut siirtyvät muualle. Usein alueille, joissa metsienhoidon laatu, lainsäädäntö tai ympäristövaikutusten hallinta eivät ole yhtä korkealla tasolla.

Metsäsektorin heikentäminen heijastuu Pahtan mukaan suoraan talouteen, työllisyyteen ja koko teollisuuden elinvoimaan. – Mikä tahansa raaka-aineen saatavuuden kiristyminen näkyy välittömästi. Ensin hinnassa, sitten tuotannon rajoituksina, vienti- ja verotulojen alenemisena ja työpaikkojen menetyksinä.

– Kun metsäkeskustelu Suomessa jumiutuu poteroihin ja imagopelkoon, pitäisi katsoa, mitä Keski-Euroopassa, Kanadassa, Japanissa tai Baltiassa tehdään ja kysyä, miksi me emme pysty tähän samaan.

Pahta uskoo, että Suomella on kaikissa puupohjaisissa ratkaisuissa maailmanlaajuinen mahdollisuus, jos perusymmärrys metsien käytöstä on vakaalla pohjalla ja päätöksenteko tukee uusiutuvien materiaalien käytön kasvua.

EU:n uusi biotalousstrategia kannustaa uusien puupohjaisten tuotteiden kehittämiseen

EU:n uutta biotalousstrategia Pahta pitää tervetulleena käänteenä. –Edellinen komissio teki lähinnä metsäteollisuutta vaikeuttavia aloitteita. Nyt ymmärretään paremmin, että biopohjaiset materiaalit ovat osa ratkaisua.

–Kun kysytään, miksei Koskisen keksi uusia tuotteita, todellisuudessa tutkimus- ja kehitystyö on hidasta. Meidän roolimme on olla osa arvoketjua ja toimittaa raaka-ainetta uusiin sovelluksiin.

Pahta luettelee pakkausmateriaalit, biokomposiitit ja tekstiilikokeilut hyvinä esimerkkeinä uusista tuotteista. –Teollisen mittakaavan tuotteiden löytyminen on vaikeaa. Isoimmat puupohjaiset volyymituotteet syntyvät todennäköisesti energiasektorille.

–Kun maailmassa siirrytään uusiutuviin materiaaleihin, biomassasta tulee niukkuutta. McKinseyn analyysin mukaan mekaanisen metsäteollisuuden tuotteet ovat biomassan arvoketjun huipulla. Niistä ei kannata leikata, koska niiden arvo ja ilmastohyöty ovat suurimmat, muistuttaa Pahta.

Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi

Yhteyshenkilöt

Jukka Pahta, jukka.pahta@koskisen.com

Lisätietoa julkaisijasta

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan.

‍