ajankohtaista

Osana japanilaista metsälääketiedettä kehitetty metsäkylpy shinrin-yoku tarkoittaa metsän terveysvaikutuksiin perustuvaa menetelmää kokea luontoyhteyttä. Metsäkylpyä on kehitetty Japanissa tieteellisiin tutkimusmenetelmiin ja sen on todettu vähentävän stressiä ja tasapainottavan kiireisen älylaitteissa kiinni olevan ihmisenelämää.

Japanin Naganon metsäterapiakeskuksessa opiskellut YM Mari Ahonen on tuonut metsäkylpykonseptin Suomeen, Punkaharjulle, Saimaan alueelle. – Opin Japanissa paljon myös suomalaisten moninaisesta metsäsuhteesta. Kun itsekin on mennyt metsään vähän suorittaminen edellä, nyt ymmärrän, että se kaikki on jätettävä taakse, ja annettava metsälle tilaa vaikuttaa minuun.

–Nykypäivän mielenterveyden haasteet ja ongelmat ovat koko ajan kasvussa ja esimerkiksi nuorten keskittymishäiriöt uuden teknologian ja kännyköiden alituisen käytön seurauksena ovat hälyttäviä, muistuttaa Ahonen.

Metsäkylvyn myönteiset vaikutukset ihmisen mieleen on Ahosen mukaan tutkimuksilla todennettu. – Tieteellisesti tutkitut tulokset osoittavat ne hyödyt, mitä metsässä olemisella saavutetaan. Ne auttavat nykyelämän haasteisiin ja ihminen saa sieltä elvyttävää ja terapeuttista voimaa.

Metsälääketiede vastaus suomalaisten pahoinvointiin

Punkaharjun Hiukkajoen maatilalta Puruveden rannalta lähtenyt YM Mari Ahonen kasvoi luonnon keskellä, opiskeli Joensuussa aluekehitystä ja lopulta löysi itsensä luonto- ja hyvinvointipalveluja tuottavana yrittäjänä. – Kun luontosuhde on kasvanut itsessä vahvasti pienestä pitäen, opintojen jälkeiset virkamiestyöt eivät tuntuneet omilta. Kun koin työelämässä loppuun palamisen ja masennuksen, kiinnostuin syvällisemmin metsän terveysvaikutuksista.  Toipumisen myötä hakeuduin Japaniin Naganoon ensimmäisenä suomalaisena suorittamaan shinrin-yoku, japanilaisen metsäkylpyyn erikoistuneen tutkinnon.

–Kun toimii työssään kolmekymppisenä jaksamisen äärirajoilla, metsä ja luonto alkoivat avautua uudella tavalla. Koin, että minun tulee mennä metsään vastaanottavalla, uudella asenteella ja jättää sieniveitset ja marjaämpärit kotiin. Metsäkävelyiden ja samoilun jälkeen metsä avautui hyvin terapeuttisena ja metsäsuhteeni sai aivan uuden sisällön.

Tutkijatausta auttoi Ahosta tulkitsemaan uutta kokemusta analyyttisesti. – Ymmärsin, että luonto oli alkanut toteuttaa minussa paranemista ja olin siitä hyvin vaikuttunut. Sen myötä hakeuduin tutkimusten pariin ja löysin tieteellistä pohjaa metsän terveysvaikutuksista.

Uusia ulottuvuuksia metsäsuhteeseen

Metsä on ollut Ahosen mukaan aina suomalaisten elämässä vahvasti läsnä. – Kun vanhemmat sukupolvet eivät ole osanneet surua tai kipua sanoittaa, on menty metsään hakemaan lohdutusta ja mielen rauhaa. Kun lapsena tehtiin havumajoja ja leikittiin metsässä, se oli luonnollista arkea, eikä sitä koettu tai tiedostettu erityisenä voimavarana. Tässä mielessä metsäkylvyssä ei ole mitään uutta.

–Esimerkiksi tuberkuloosi- ja sotilassairaalana toiminut Punkaharjun kuntoutuslaitos on rakennettu niin, että potilaat ovat nähneet ikkunoista luonnon. Jo tuolloin on tiedetty, että se edistää luonnon näkeminen ja vihreä väri edistää toipumista.

Ahonen muistuttaa, että japanilaisilla uskonnoilla on vahvat juuret luontosuhteessa. – Kun me olemme tottuneet vakaaseen kallioon ja metsään, japanilaiset ovat maanjäristysten ja tsunamien kautta oppineet luonnon kunnioitusta. Vaikka metsä on ollut meille eräänlainen itsestäänselvyys, me voimme metsäsuhteen kautta löytää siitä uusia ulottuvuuksia.

Metsäkylpy tuo tasapainon ihmisen ja luonnon välille

Japanin metsäkylpyyn ja –valmennukseen erikoistuneen koulutuksen kautta Ahonen lähti kehittämään yhdistettyä muotoa japanilaisesta metsäkylvystä ja suomalaisesta metsäsuhteesta. – Japanilaisten silmin suomalainen metsäsuhde on hyvin moninainen. Sain metsäkylpyyn ja luontosuhteeseen erikoistuneita kontakteja ja oma yritykseni SaimaaLife alkoi saada muodon.

Suomalaisten metsäkylpyasiakkaiden ohella tuomme japanilaisia matkailijoita Saimaan alueelle kokemaan luontoa ja paikallista elämää. Ahonen on tuotteistanut Löydä luontosi -valmennuksen ja tuo muun muassa japanilaisia ryhmiä Savonlinnan ja Saimaan alueelle.

– He tulevat kokemaan tänne suomalaista luonnonläheistä paikallista elämäntapaa. Siihen kuuluu muun muassa sauna, järvessä uiminen, vesillä liikkuminen ja paikallinen kalaan, yrtteihin ja marjoihin perustuva paikallinen ruoka eli luontoyhteys monin suomalaisin tavoin. Haluamme tarjota vahvasti työorientuneille japanilaisille fyysisiä ja henkisiä kokemuksia, työn ja luontokokemuksen keskeistä tasapainoa sekä auttaa heitä löytämään oma luontonsa yhä syvemmin ja monipuolisemmin.

–Laineiden liplatus, puiden oksien humina tuulessa, metsän ilma ja tuoksut tai puurakennus vaikuttavat rentouttavalla tavalla ihmiseen. Metsäkylvyssä puhutaan tasapainosta, mikä syntyy ihmisen itsensä sisälle sekä ihmisen ja metsän välille.  Metsätöitä tehneen isäni periaate oli se, että jos jotain otetaan, myös annetaan eli istutetaan tilalle. Sama koskee ääripäiden käymää metsäkeskustelua, johon kaipaisin myös tasapainoa!

Artikkelisarja Japanista

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee alkukesän aikana artikkelisarjan Japanista. Sarjassa käsitellään Japanin metsätalouden trendejä, metsäbiotaloutta ja puurakentamista. Sarjassa esitellään myös Japanin kauppaa tekeviä puualan suomalaisyrityksiä.

Markku Laukkanen,  markku.laukkanen@audiomedia.fi

Yhteyshenkilöt

Mari Ahonen, mari@saimaalife.com

‍