ajankohtaista

Vihreiden ex - puoluesihteerin Panu Laturin mielestä metsästä on tullut ratkaisuja jarruttava ideologinen kysymys suomalaiseen politiikkaan. – Suomessa vihreän liikkeen identiteetti on rakentunut vahvasti metsäkysymysten ympärille, kun esimerkiksi Saksassa vihreän politiikan keskeinen lähtökohta oli ydinvoiman vastustaminen. Tämän seurauksena metsätalous on Suomessa saanut symbolisen aseman, jossa kompromissien löytäminen on vaikeutunut.

Ideologinen vastakkainasettelu vaikeuttaa ratkaisuja

Keskustelua pitäisi siirtää Laturin mielestä pois ideologisista poteroista käytännön ratkaisuihin. – Ratkaisujen pitäisi perustua siihen, että aidosti arvokkaat kohteet suojellaan, mutta talousmetsissä voidaan harjoittaa kestävää metsätaloutta. Suojelun ja talouskäytön ei tarvitse olla toistensa vastakohtia, vaikka kärjistyneessä metsäkeskustelussa ilmastotavoitteet ja metsätalous asetetaan vastakkain ja poliittiset jakolinjat korostuvat.

Metsäkeskustelussa olisi Laturin mielestä tärkeämpää keskustella siitä, miten metsiä hoidetaan entistä paremmin kuin vaatia yksiselitteisiä hakkuurajoituksia, joiden taloudellisia ja työllisyysvaikutuksia ei tunnisteta.

– Monet metsänomistajat ovat hoitaneet metsiään sukupolvien ajan kestävien käytäntöjen mukaisesti. Silti he kokevat, että heidät leimataan osaksi ilmasto-ongelmaa sen sijaan, että heidät nähtäisiin ratkaisun tekijöinä. Vaikka suuri osa suomalaisista omistaa metsää, kaikki eivät edes tiedä, missä omat metsät sijaitsevat. Rakentava metsäkeskustelu on vaikeaa, jos alasta ei ole omakohtaista tietoa ja kokemusta.

Ilmastopolitiikalle uusi suunta

Laturin mukaan Suomen ilmastotavoitteet on sidottu vahvasti metsien hiilinieluihin, vaikka metsien kasvu tapahtuu vuosikymmenten aikajänteellä.

–Jos fossiilisia polttoaineita halutaan korvata nopeasti, huomio pitäisi kohdistaa ennen kaikkea sähköistymiseen sekä puupohjaisten tuotteiden kehittämiseen, jotka korvaavat öljypohjaisia materiaaleja.

Metsäteollisuuden tulisi Laturin mielestä kertoa nykyistä aktiivisemmin uusista alan innovaatioista. – Pakkausmateriaalit, tekstiilikuidut, ligniinipohjaiset tuotteet ja monet muut biotalouden ratkaisut voisivat muodostaa ilmastopolitiikan uuden suunnan, jossa huomio kohdistuu tärkeämpään fossiilisten materiaalien korvaamiseen kuin pelkkien hiilinielujen laskentaan.

–Puurakentaminen on yksi ilmastopolitiikan suurimmista käyttämättömistä mahdollisuuksista. Vaikka olemme metsämaa, puurakentamisen osuus on pysynyt vuosikymmeniä lähes muuttumattomana samaan aikaan, kun esimerkiksi Itävalta, Saksa, Sveitsi ja Ruotsi ovat lisänneet puun käyttöä rakentamisessa määrätietoisesti.

Puurakentamisesta ilmastopolitiikan kärkihanke – puuttuu poliittista uskallusta

Laturin mukaan puurakentamisesta pitäisi tehdä koko kansallisen ilmastopolitiikan kärkihanke. – Julkisissa rakennuksissa, kuten kouluissa, päiväkodeissa, palvelutaloissa ja muissa kunnallisissa investoinneissa puuta voitaisiin käyttää huomattavasti nykyistä enemmän. Se sitoisi hiiltä pitkäksi aikaa, lisäisi kotimaista työllisyyttä ja vahvistaisi vientimahdollisuuksia.

–Suomessa puurakentamisen esteet eivät ole puurakentamisen kilpailukyvyssä tai ratkaisuissa, vaan poliittisen uskalluksen puutteessa. Puupohjaiset innovaatiot ja fossiilisia materiaaleja korvaava biotalous voivat tarjota yhteisen suunnan, joka vähentää ideologista vastakkainasettelua. Samalla metsät voidaan nähdä sekä talouden että ilmastoratkaisujen voimavarana sen sijaan, että niistä muodostuu jatkuva poliittisen konfliktin kohde, muistuttaa Laturi.

Suomella vahvuuksia Euroopan biotalouden kehittämisessä

Laturi näkee suomalaisen hallinnon rakenteissa ongelman, joka heijastuu myös metsäpolitiikkaan.

–Ympäristö-, maa- ja metsätalous- sekä työ- ja elinkeinoministeriö tarkastelevat metsiä eri näkökulmista, mutta niiden tavoitteiden yhteensovittaminen jää usein puutteelliseksi.

Vaikka Suomi on Laturin onnistunut kohtuullisesti puolustamaan metsätalouden erityispiirteitä EU:ssa, koko Euroopan biotalous pitäisi rakentaa voimakkaammin yhteisten tavoitteiden varaan, joissa eri maiden vahvuudet tunnistetaan paremmin.

Tieteen ja median uskottavuus turvattava

Laturi pitää huolestuttavana myös sitä, että metsäkeskustelussa on alkanut näkyä säröjä tieteen ja julkisen keskustelun uskottavuudessa.

–Tutkijoiden tulisi ensisijaisesti pyrkiä rakentamaan ratkaisuja eikä osallistua ideologiseen vastakkainasetteluun. Erityisen tärkeänä pidän tieteen vapautta ja sitä, että erilaisia tutkimustuloksia voidaan julkaista ilman painostusta.

Median tehtävä on Laturin mukaan huolehtia siitä, että keskustelu ja tulkinta pysyvät monipuolisena. – Samalla metsätalouden toimijoiden on vältettävä virheitä, jotka heikentävät alan uskottavuutta ja ruokkivat vastakkainasettelua.

Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi

Lisätietoja: Panu Laturi. panu.laturi@iki.fi

‍

Tietoa julkaisijasta

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan.

‍