ajankohtaista

Kun Japani tavoittelee kestävää kehitystä, metsillä ja puurakentamisella on siinä Tokion yliopiston professori Mitsuhiro Kanadan mukaan keskeinen rooli. – Mahdollisuuksia on paljon, mutta laajamittaisen puurakentamisen kasvun esteenä on kehittymätön metsäsektori ja puutuoteteollisuus.

–Kun ekologiset arvot kasvavat ja ohjaavat nuorempien sukupolvien käyttäytymistä, puurakentaminen voisi olla yksi vastaus tähän. Me haemme koko ajan ratkaisuja vähähiilisen rakentamisen edistämiseen ja päästöjä tuottavien rakentamisen materiaalien kuten betonin ja teräksen korvaamiseen. Puuarkkitehtuurin esteettisyys ja hyvä sisäilma puhuttelevat ihmisiä. Olisi toivottavaa, että puurakentaminen tulisi uudisrakentamisen lisäksi myös vanhan rakennuskannan korjausrakentamiseen, sanoo myös Arup suunnittelutoimistolle työskentelevä Kanada.

Rakentamisen suunnittelu- ja arkkitehtitoimistossa työskentelevän Kanadan mukaan puurakenneteollisuus suuntautuu asuntorakentamiseen, koska volyymi on valtava ja teollisuus voi tuottaa standardituotteita. – Puurakentamisen teknologiassa ja järjestelmissä on vielä paljon kehittämisen tarvetta. Merkittävä osa asuntorakentamisen komponenteista tuodaan ulkomailta, myös Suomesta. Pääosa valmiista asumiseen ja vapaa-aikaan tarkoitetuista hirsitaloista tulee Suomesta.

–Vuorisilta alueilta puun korjuu on vaikeaa ja kallista ja sen seurauksena välttämättömätkin metsänhoitotoimenpiteet jäävät tekemättä. Japanin tulee kehittää metsätalouttaan, kun joudumme tuomaan puuta ulkomailta, mikä ei tietysti ole kestävää. Monelle yksityiselle metsänomistajalle metsänmyynti on taas vaikeaa, kun he kokevat, että ne ovat puita, joita heidän isovanhempansa istuttivat.

Puurakentaminen kasvaa julkisessa rakentamisessa

Puurakentaminen antaa Kanadan mukaan uutta arkkitehtuuriin. – Mielestäni puussa on paljon enemmän vapautta kuin teräksessä tai lasissa. Japanissa puun käyttö rakentamisessa oli lähes kielletty 1950-luvulta lähtien tiukkojen palomääräysten vuoksi, mutta ne muuttuivat vuonna 2010 rakentamisen kestävyystavoitteiden vuoksi.

–Kun ennen puurakentaminen oli vain asumista tai temppeleitä varten, nyt siitä on tulossa osa normaalia modernia rakentamista. Tämän päivän arkkitehdeillä on puurakentamisessa paljon oppimista ja kokeiltavaa, mutta myös annettavaa.

Vuonna 2010 Japanin hallitus päätti, että kaikkien julkisten rakennusten pitäisi olla mahdollisuuksien mukaan puurakenteisia. – Aiemmin ensisijainen valinta teräsbetonirakentaminen palontorjunnan vuoksi. Vaikka uuden politiikan seurauksena puurakentaminen on kasvussa erityisesti julkisessa rakentamisessa, on siinä vielä paljon kehitettävää.

Japanin vahva puusepänkulttuuri nousussa

Japanin Gifu on metsätalousalue, jossa on paljon metsiä ja vuoria, minkä vuoksi tehokasta koneellista metsäntaloutta siellä ei voi harrastaa. – Siksi pienimuotoinen puusepänkulttuuri sopii hyvin alueelle. Alueella onkin paljon puuseppiä, jotka ovat itsenäisiä ammatinharjoittajia tai pieniä yrityksiä.

–Suunnittelemassamme kaupunginkirjastossa kaikki on paikallista, mikä oli yksi keskeinen tavoite ja idea tässä projektissa. Haluamme tuottaa mahdollisimman paljon esivalmistusta tehtaissa, jotta voimme ylläpitää laatua ja tehokkuutta. Kun käytimme paikallista työvoimaa, rakennus koetaan omaksi. Puusepät ja heidän lapsensa voivat sanoa, että meidän isämme rakensivat tämän. Se on mielestäni valtavan arvokasta, sanoo Kanada.

Kirjaston suunnittelusta järjestettiin kilpailu, jolla haluttiin Kanadan mukaan rakentamisen järjestelmää. – Toteuttaaksemme suuren puurakennuksen meidän oli suunniteltava järjestelmä, joka käytti pienikokoisia elementtejä. Rakennuksen ensimmäinen kerros oli erittäin tärkeä, joten sen tekivät puuseppien ryhmänjohtajat. Kun menin rakennuspaikalle näin, miten he olivat ottaneet kenkänsä pois, koska he olivat todella varovaisia ja omistautuneita hankkeen toteuttamiselle.

–Kirjasto jatkaa vanhaa japanilaista puurakentamisen kulttuuria, mikä on keskeinen osa suunnittelussani. Vaikka se ei näytä perinteiseltä puurakenteelta, sillä on perinteinen kulttuurinen olemus. Paikallisten ihmisten elämä on integroitu näiden puurakenteiden tekemiseen ja ylläpitoon, mikä on ilmennyt buddhalaisessa temppelirakentamisen tyylissä. Se on edelleen olemassa modernissa yhteiskunnassa.

Artikkelisarja Japanista

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee alkukesän aikana artikkelisarjan Japanista. Sarjassa käsitellään Japanin metsätalouden trendejä, metsäbiotaloutta ja puurakentamista. Sarjassa esitellään myös Japanin kauppaa tekeviä puualan suomalaisyrityksiä.

Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi

Lisätietoja: Mitsuhiro Kanada, mitsuhiro.kanada@arup.com

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös   www.puussaontulevaisuus.fi ja https://www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.

‍